Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln oli läsnä Ford-teatterissa Washington D.C.:ssä perjantai-iltana 14. huhtikuuta 1865. Vain päiviä aikaisemmin verinen sisällissota oli päättynyt.
Lincoln nautti ”Our American Cousin” -näytelmästä vaimonsa Mary Todd Lincolnin ja kahden muun seuralaisen kanssa presidentin aitioissa. Tunnettu näyttelijä ja sisällissodan hävinneen Konfederaation tukija John Wilkes Booth hiipi aitioon ja ampui Lincolnia takaapäin päähän.
Presidentti kaatui tajuttomana, ja lääkärit kiiruhtivat hänen avukseen. Hänet kannettiin teatterista kadun toisella puolella sijaitsevaan Peterson Houseen, jossa hän makasi kuolinvuoteellaan seuraavan yön.
Abraham Lincoln julistettiin kuolleeksi aamulla 15. huhtikuuta kello 7:22. Hän oli kuollessaan 56-vuotias.
Uutinen presidentin murhasta levisi kulovalkean tavoin ympäri maata. Sodasta juuri selvinnyt kansakunta vajosi syvään suruun. Lippuja laskettiin puolitankoon, kirkonkellot soivat ja kaupat suljettiin. Ihmiset kokoontuivat kaduille itkemään ja jakamaan järkytystään.
Abraham Lincoln, joka oli johdattanut unionin voittoon sisällissodassa ja ajanut orjuuden lakkauttamista, oli kuollut.
ABRAHAM LINCOLNIN murha 15. huhtikuuta 1865 järkytti syvästi Yhdysvaltoja. Hänen kuolemansa jälkeen kansakunta yhdistyi surussa, ja hänen hautajaisistaan muodostui vaikuttava kansallinen surujuhla.
Keskeiseksi osaksi tätä muistamista nousi hautajaisjuna, joka kuljetti presidentin ruumiin Washingtonista hänen kotikaupunkiinsa Springfieldiin, Illinois’iin.
Hautajaisjuna symboloi kansan yhtenäisyyttä ja toivoa synkän sisällissodan jälkimainingeissa. Hautajaisjuna lähti Washingtonista 21. huhtikuuta 1865.
Tämä yli 1700 mailia kestänyt ja lukuisin pysähdyksin edennyt matka antoi miljoonille amerikkalaisille tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan edesmennyttä johtajaansa kohtaan.
Viidentoista päivän aikana Lincolnin näki enemmän ihmisiä kuolleena presidenttinä kuin aikaisemmin elävänä ehdokkaana.
Matkan varrella se pysähtyi 12 suuressa kaupungissa, kuten Baltimoressa, Philadelphiassa, New Yorkissa ja Chicagossa. Jokaisessa pysähdyspaikassa Lincolnin arkku laskettiin juhlallisesti näytteille, ja sadattuhannet ihmiset kerääntyivät hiljaa kunnioittamaan presidenttiään.
Yksi hautajaisjunan koskettavimmista hetkistä tapahtui New Yorkissa, jossa arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä osallistui kulkueeseen.
Eräs koskettava kuvaus matkalta löytyy New York Herald -lehden 25. huhtikuuta 1865 julkaistusta artikkelista, jossa kuvailtiin hautajaiskulkueen valtavaa ihmismäärää New Yorkissa:
”Koko kaupunki näytti olevan liikkeessä. Kadut olivat mustanaan ihmisiä, jotka halusivat edes vilauksen arkusta, joka sisälsi kansakunnan marttyyrimäisen presidentin jäännökset. Hiljaisuus oli lähes käsin kosketeltavaa, ja surun tunne valtasi jokaisen sydämen.”
PHILADELPHIASSA Lincolnin arkku asetettiin itsenäisyyden halliin, historiallisesti merkittävään paikkaan, jossa hän oli aikoinaan puhunut unionin puolesta. Ihmiset jonottivat tuntikausia päästäkseen hiljaa ohittamaan arkun.
Aikalaisten muistelmat ja sanomalehtien reportaasit välittivät vahvan tunteen kansan syvästä surusta ja kunnioituksesta. Monet kuvasivat tunteitaan sanoin ”sanoinkuvaamaton menetys” ja ”kansakunnan isä on poissa”.
Yksikään myöhempi presidentin hautajaismatka ei ole täysin toistanut Lincolnin matkan laajuutta ja reittiä. Hautajaisjuna ei ollut pelkästään ruumiin kuljetus, vaan se toimi symbolisena matkana läpi surevan kansan. Hautajaisjuna yhdisti surevia yhteisessä menetyksessä ja jätti pysyvän jäljen Yhdysvaltain historiaan.
Hautajaisjunan matka päättyi Springfieldiin 3. toukokuuta 1865. Viimeisen siunaustilaisuuden jälkeen Abraham Lincoln haudattiin Oak Ridge Cemeteryyn.
Hänen hautajaisensa olivat kansallinen surunosoitus, joka korosti hänen merkitystään kansakunnan yhtenäisyyden ja vapauden puolestapuhujana.
Lähteet:
Abraham Lincoln Presidential Libraryn viralliset verkkosivut
”Abraham Lincoln’s Funeral Train” -artikkeli, National Park Service (nps.gov)
”The Funeral Train of Abraham Lincoln” -artikkeli, History.com (history.com)
”Abraham Lincoln’s Funeral Train” -artikkeli, Smithsonian Magazine
”Abraham Lincoln’s Funeral Train” -sivusto, Library of Congress (loc.gov)
Aikakauden sanomalehdet, erityisesti New York Herald 25. huhtikuuta 1865.
Abraham Lincoln 12.2.1809 –15.4.1865. Kuva: Pixabay
FAKTA:
Abraham Lincoln
Helmikuuta 1809 – 15. huhtikuuta 1865.
Syntyi Hodgenvillessä, Kentuckyssä.
Toimi lakimiehenä ja poliitikona ennen presidenttiyttä.
Meni naimisiin Mary Toddin kanssa 4. marraskuuta 1842. Heillä oli neljä poikaa: Robert Todd Lincoln, Edward Baker Lincoln, William Wallace Lincoln ja Thomas ”Tad” Lincoln. Vain Robert eli aikuisikään.
Yhdysvaltain 16. presidentti (1861–1865).
Lakkautti orjuuden emansipaatioproklamaatiolla (1863).
Tunnettu vakuuttavista puheistaan (esim. Gettysburgin puhe).
Johti unionin voittoon sisällissodassa.
Murhattiin 14. huhtikuuta 1865 Washington D.C.:ssä ja kuoli vammoihinsa 15. huhtikuuta 1865 Washington D.C.:ssä.
Hän oli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka murhattiin.
Hänen hautajaisjunansa matka oli poikkeuksellisen pitkä ja koskettava kansallinen surunosoitus.
Lincolnin perintö elää vahvana Yhdysvalloissa oikeudenmukaisuuden, yhtenäisyyden ja vapauden symbolina.
New Yorkissa 24.4.1865 otettu ainutlaatuinen valokuva Abraham Lincolnista arkussaan synnytti välittömästi kiivaan kiistan.
Leski Mary Lincoln piti kuvaa syvästi epäkunnioittavana miehensä muistoa kohtaan. Hän koki intiimin kuvan kuolleesta presidentistä sopimattomana hänen arvokkuudelleen. Toiset taas katsoivat, että valokuva tarjosi kansalle tärkeän mahdollisuuden surra ja jättää kuvallisen muiston presidentistään.
Lincolnin arkkukuvan aiheuttaman jyrkän mielipide-eron vuoksi sotaministeri Edwin Stanton määräsi kaikki valokuvalevyt ja negatiivit takavarikoitaviksi. Hän pelkäsi kuvan julkaisemisen olevan liian raastavaa shokissa olevalle kansakunnalle ja mahdollisesti epäkunnioittavaa. Yksi ainoa vedos kuitenkin lähetettiin Stantonille siinä toivossa, että hän muuttaisi mielensä. Stanton pysyi päätöksessään kuitenkin lesken kannalla ja määräsi kaiken materiaalin tuhottavaksi.
Yllättäen Stantonin poika Lewis löysi vuosia myöhemmin yhden ainoan vedoksen isänsä papereista. Stanton ei ilmeisesti ollutkaan kyennyt tuhoamaan sitä.
Lewis Stanton lähetti kuvan vuonna 1887 Lincolnin entiselle sihteerille John Nicolaylle, joka piti sen piilossa. Se löytyi vasta 1952 tutkija Ron Rietveldin toimesta Illinoisin arkistoista.
Aikanaan kiistelty kuva presidentistä arkussaan paljasti ristiriitaisia tunteita, joita Lincolnin kuolema herätti. Yksittäinen kuva voi olla todella voimakas.
Pitkään kadoksissa ollut valokuva on nyt osa Abraham Lincoln Presidential Libraryn kokoelmia, muistuttaen menneisyydestä ja ihmisen kyvystä suruun ja kunnioitukseen.
Lähde: Abraham Lincoln Presidential Libraryn virallinen verkkosivu
