“Mulla on ihan kiire elää ennen kuin heitetään lapiolla multaa päälle.”
Näin sanoo Aatu Turpeinen YouTube-videolla, jossa puhutaan vanhasta ruotsalaisesta armeija-Volvosta, Islannin-reissusta ja rahasta.
Lause pysäyttää, koska se tulee keskeltä arkista projektipuhetta. Ensin lasketaan laivalippuja, auton valmistumista ja bensakuluja. Sitten Turpeinen sanoo ääneen sen, mikä on kaiken alla.
Elämä loppuu joskus. Siksi pitää ehtiä elää.
Turpeinen on yksi Suomen tunnetuimmista youtubettajista autojen ja erilaisten projektien maailmassa. RebelWerks-kanavalla keskeneräisyys kuuluu asiaan: vanha kalusto vaatii rahaa, aikaa ja hermoja, ja usein Turpeinen kutsuu koko touhua “peijaisiksi”. Taivalkosken Isojalka -lempinimellä tunnetun Turpeisen YouTube-kanavalla on 238 000 tilaajaa ja yli 250 videota. Monen silmissä vanhat autot ja erikoiset koneet voivat näyttää järjettömiltä hankinnoilta. Silti autoja laitetaan. Silti reissuja suunnitellaan.
Miksi käyttää isoja summia vanhaan ja bensaa nielevään armeijakuorma-autoon?
Jos sitä katsoo kylmän laskimen kanssa, niin ei ole järkiostos. Se on iso, kuluttaa paljon, vaatii laittamista ja vie rahaa jo ennen kuin sillä on päästy kunnolla mihinkään. Jos edes päästään.
Turpeinen vastaa siihen videollaan poikkeuksellisen suoraan. Hän kertoo olleensa hiljattain hautajaisissa. Siellä ajatus rahasta, työstä ja elämän rajallisuudesta jäi pyörimään mieleen.
“Mitä minä sillä rahalla teen, mitä varten minä sitä oon kaksitoistavuotiaasta perse ruvella tehnyt kaiken maailman töillä ja hommilla”, hän sanoo videolla.
RebelWerks-kanavan videoissa vanhat autot ja koneet vievät katsojat keskelle projekteja, reissuhaaveita ja tekemisen meininkiä. Turpeiselle “romuissa” on myös mahdollisuus muistoihin. Kuva: Kuvakaappaus YouTubesta / RebelWerks
TURPEINEN MUISTELEE tehneensä töitä lapsesta asti. Hän on kerännyt marjoja, pitänyt kioskia, kaupannut polkupyöriä, mopoja ja autoja. 26-vuotias mies on painanut pitkiä päiviä murskalla ja asiakastöissä.
Raha ei hänen puheessaan ole vain numero tilillä. Se on vuosia, vaivaa ja tehtyä työtä.
Sen vuoksi kysymys muuttuu isommaksi: mitä varten ihminen tekee kaiken sen, jos ei joskus käytä ansaitsemaansa siihen, mikä tuntuu elämältä?
Videolla Turpeinen kertoo suunnitelmasta lähteä puolisonsa kanssa vanhalla alun perin ruotsalaisella 6×6-armeija-Volvolla Islantiin. Matka ei ole halpa. Auton vieminen Färsaarten kautta Islantiin ja takaisin kahden ihmisen kanssa maksaa aamupaloineen ja hytteineen 5 233 euroa. Osa summasta on jo maksettu ennakkoon, eikä peruuttaminen enää olisi kivutonta.
“Kun ei mikään miljonääri ole, niin tuommoinen viisi tonnia, jos menee ihan kankkulan kaivoon, niin se kirpaisee oikeasti”, Turpeinen sanoo.
Syy ei ole se, että rahalla ei olisi väliä. Päinvastoin. Juuri siksi, että raha on tehty työllä, sen pitää joskus muuttua muuksi kuin säästöksi.
Turpeinen haluaa käyttää sitä kokemuksiin. Sellaisiin reissuihin, joihin lähdetään erikoisilla värkeillä ja jotka jäävät mieleen vielä vuosien päästä.
Maastokuorma-autot ovat kiinnostaneet häntä armeijasta lähtien, kun hän pääsi ensimmäisen kerran sellaisen puikkoihin.
“Vitsi että on hyviä muistoja. Todella hyviä muistoja”, hän sanoo.
Juuri muistot ovat videon varsinainen ydin.
TURPEINEN LASKEE muiston hintaa omalla tavallaan. Jos kalliin laivalipun hinnan jakaa vuosille, joita elämässä voi vielä olla jäljellä, summa näyttää erilaiselta. Hänen laskussaan 5 233 euroa tekee 55 vuodelle jaettuna 95 euroa vuodessa.
Se ei tee matkasta halpaa. Mutta se muuttaa kysymyksen.
“Ei se ole kallis siitä muistosta, mikä sulla kulkee matkassa loppuelämän”, Turpeinen sanoo.
Tässä RebelWerksin maailma avautuu eri tavalla. Vanha armeija-Volvo ei ole vain kallis projekti. Se on muistojen rakentamisen väline.
Jonkun muun silmissä se voi olla romu, mutta Turpeiselle siinä on mahdollisuus. Kun sen saa liikkeelle, sillä voi lähteä.
Lähteminen näyttää olevan koko ajatuksen keskellä. Ei pelkkä omistaminen, ei kerääminen keräämisen vuoksi, vaan tekeminen. Se, että elämässä tapahtuu jotain, mikä jää mieleen.
Turpeinen ei tee kuolemasta videolla suurta numeroa. Hän ei jää maalailemaan sitä eikä puhu aiheesta synkästi. Hän sanoo sen karusti ja omalla tavallaan. Niinpä. Joskus lapio heittää multaa päälle.
Sen jälkeen ei enää rakenneta armeija-Volvoa Islantiin. Ei lähdetä Färsaarten kautta matkaan. Ei naureta bensalaskuille eikä muistella jälkikäteen, että olipahan reissu.
Siksi kiire ei hänen puheessaan kuulosta paniikilta. Se kuulostaa elämänhalulta.
RebelWerksin suosion voi nähdä myös tästä kulmasta. Katsojat eivät seuraa vain autojen korjaamista tai hallin rakentamista. He seuraavat ihmistä, joka tarttuu keskeneräiseen ja suhtautuu romuihinkin niin kuin niissä olisi vielä elämä jäljellä.
Ehkä siinä on jotain, minkä moni tunnistaa.
Ikuisuusmedia lähetti Turpeiselle haastattelupyynnön. Vastausta ei saatu ennen jutun julkaisua. Juttu perustuu Turpeisen julkisesti julkaistuun YouTube-videoon.
Turpeisen videolla kuolema ei pysäytä elämää. Se panee sen liikkeelle. RebelWerks elää siinä hetkessä, kun vanha romu saadaan vielä kerran käyntiin ja sillä lähdetään kohti uutta muistoa.
