Kestilän hautausmaalla Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla toteutettiin lokakuun alussa mittava puunkaatourakka, jonka toteutti kiuruvetinen Kiuruveden Metsola Oy. Kolmen päivän aikana yrittäjä Jouni Topin johdolla firma kaatoi taidokkaasti raskailla työkoneilla operoiden yhteensä 77 puuta.
Yrittäjä Jouni Toppi on tuottanut verkkoon puiden kaatamisiin liittyviä videoita vuodesta 2017 lähtien. Lyhyessä ajassa esimerkiksi Kestilän hautausmaan urakkaa käsittelevä video oli kerännyt lähes 30 000 katselukertaa.
Työ oli tarkkaan suunniteltu ja vaati erityistä huolellisuutta, sillä hautausmaa sijaitsee aivan kirkon vieressä keskellä Kestilän kirkonkylää, ja alueella on useita historiallisia muistomerkkejä.
JOS operaatio kiinnosti paikallisia ihmisiä kirkon ja hautausmaan ympäristössä, on se kiinnostanut netissäkin sankoin joukoin ihmisiä: Jouni Topin toteuttama Youtube-video on kerännyt lähes 30 000 katselukertaa. Viraaleiksi ilmiöiksi yltyneitä nettivideoita harvemmin syntyy puiden kaatamiseen erikoistuneen firman töiden sivutuotteena. Nyt kuitenkin syntyi: https://www.youtube.com/watch?v=7q_HN5_Zy2s
TOPIN vetämä yritys on tuottanut puunkaatourakoihin liittyviä videoita verkkoon vuodesta 2017 lähtien. ”Opetuksellisessa mielessä”, Toppi korostaa, mutta lisää samaan hengenvetoon, että markkinointityötäkin Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla operoivan yrityksen täytyy tehdä. Vakuutuksellisestikin videoilla voi olla mahdollisissa riitatilanteissa merkitystä: kuvamateriaalilla voi näyttää toteen, miten työt on todella suoritettu.
Ylipäätään hautausmaille ei ole – ei ainakaan pitäisi olla – asiaa raskailla koneilla operoimaan muilla kuin niillä, jotka hommat todella hallitsevat ja ymmärtävät hautausmaiden vähintäänkin haastavat erityisolosuhteet. Nämä kriteerit Kiuruveden Metsola täytti ja firman vakuuttavan osaamisen perusteella Siikalatvan seurakuntayhtymä päätti valita Kiuruveden Metsolan Kestilän kappeliseurakunnan alueelle urakoimaan.
KESTILÄN hautausmaan puiden kaatamista oli seurakuntayhtymässä pohdiskeltu ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan, kenties pidempäänkin. Urakoitsijaa, joka olisi kohtuullisilla kustannuksilla urakkaan ryhtynyt, ei vain tahtonut löytyä mistään. Ei ennen Jouni Toppia ja Kiuruveden Metsolaa.
Topin mukaan Kestilän hautausmaalta puita oli poistettava, koska osa oli kuolleita, lahonneita tai tervasroson vaurioittamia. Mukana oli myös puita, jotka haittasivat kiinteistöhuoltoa, muodostivat näköesteitä tai uhkasivat rakennuksia ja rakenteita.
– Kaatopäätökset tehtiin ulkoisten tunnusmerkkien ja eri tahoilta saadun palautteen perusteella. Luvat työlle myönsivät kunta ja Museovirasto, ja kirkkoneuvosto teki päätöksen kaadosta, Toppi kertoo.
TYÖ toteutettiin ammattitaidolla, jotta hautakivet ja rakenteet säilyisivät vahingoittumattomina.
– Oikea kaatomenetelmä, 30 vuoden kokemus sekä kivien suojaaminen levyillä ja lavoilla varmistivat, että vahinkoja ei tullut, Toppi kertoo millä konsteilla omaisille ja läheisille tärkeitä muistopaikkoja suojattiin.
Toppi kertoo, että osa kaadettujen puiden tyviosista hyödynnetään Pyhännän kirkon korjaustöissä tarvittavina hirsinä, ja loput puumateriaalista menee hakkeeksi. Seurakunta huolehti runkojen ja risujen poisajosta sekä alueen viimeistelystä.
Topin mukaan hautausmaan puilla ei ollut kulttuurihistoriallista arvoa. Työ kesti kaikkiaan neljä päivää, joista kolmen aikana puita kaadettiin niin sanotusti nostokorikaatoina ja suorakaatoina. Muutaman puun kaataminen vaati puuhun nousemista. Urakan kustannusarvio oli noin 16 000 euroa.
Paikallisia omaisia ja seurakuntalaisia tiedotettiin kaadosta etukäteen paikallislehden ja seurakunnan verkkosivujen kautta. Metsolalla on hautausmailla tehtäviä töitä varten miljoonan euron vastuuvakuutus.
YLI 25 vuoden kokemuksella toimiva Kiuruveden Metsola on erikoistunut vaativiin puunkaatoihin Oulu–Kuopio–Jyväskylä -alueella. Yritys tarjoaa kaadon lisäksi myös karsintaa, katkonnan ja poiskuljetuksen, alueen siistimisen, kannonjyrsinnän ja puutavaran pilkkomisen. Omien sanojensa ja nettisivujen esittelyn mukaan Metsolan vahvuutena on juuri vaikeiden kohteiden turvallinen ja kustannustehokas toteutus. Kestilän hautausmaan vaativan urakan toteuttaminen toiminee tulevaisuudessa kohtalaisen hyvänä käyntikorttina.
YKSIKÄÄN hautakivi tai hautamuistomerkki ei operaation aikana vahingoittunut Kestilän hautausmaalla. Jos Toppi työkavereineen lähtisi uudelleen vastaavan urakan kimppuun, täytyisi työ toteuttaa pakkaskelillä ja maan ollessa jäässä, mutta ei lumisen maan aikana, koska tällöin hautakiviä ei voitaisi suojata ja turvata asianmukaisesti. Hautausmaiden maaperä voi olla paikoin erittäin pehmeää, joten esimerkiksi nostureiden ”tassut” voivat painua herkästi maahan ja tarkkojen koneiden anturit älähtävät.
Kestilän hautausmaan puuston kaatamista oli suunniteltu ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan. Tekijää Kestilän kappeliseurakunnan hautausmaalle Siikalatvan seurakuntayhtymä ei tahtonut millään löytää. Lopulta urakoitsija löytyi Kiuruvedeltä.
KESTILÄN hautausmaa sijaitsee Kestilän kirkon vieressä, keskellä kirkonkylää. Hautausmaan vanhin osa otettiin käyttöön arviolta 1850-luvulla, jolloin kirkko valmistui ja Kestilä sai ensimmäisen pappinsa, Carl Johan Forsströmin. Alue on laajentunut nykyiseen kokoonsa vuonna 1893.
Kestilän hautausmaan porttien sisäpuolella näkyy eri aikakausien historiaa. Vapaussodan valkoisten muistopatsas vuodelta 1926 sijaitsee kirkon pääoven ja maantien välissä. Patsaan ympärille on haudattu myös talvisodassa kaatuneet kestiset, yhteensä 22 miestä.
Jatkosodan sankarihaudat ovat kirkon pääoven vastakkaisella puolella, ja sinne on haudattu 85 sankarivainajaa. Luonnonkivinen sankaripatsas on arkkitehtien Niilo Mattilan ja Laitilan suunnittelema, ja sen kivi on tuotu Kestilän Sorvonkankaalta vuonna 1971. Taivalkosken evakoiden muistokivi sijaitsee kirkkopihassa kiviaidan vieressä, lähes pääovea vastapäätä. Lisäksi kirkkopihaan mennessä heti oikealla puolella on luonnonkivinen muistokynttiläpaikka, ja parkkipaikan reunassa veteraanimuistomerkki, joka on pystytetty III/JR 11:n jatkosotaan lähdön muistoksi.
FAKTA
Näin hautausmaita hoidetaan Suomessa
– Hautausmaiden hoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jonka laatiminen on kirkkojärjestyksen (3:58 §) mukainen velvoite. Se määrittää vuosittaiset hoitotyöt, vastuut, turvallisuuden ja ympäristötavoitteet.
Vastuut:
– Hautausmaan ylläpidosta vastaavat seurakunnat ja seurakuntayhtymät.
– Omaisten vastuulla on yksittäisen haudan hoito, kuten kasvit, reunakivet ja muistomerkin kunto.
– Hautausmaan yleiset alueet, kuten kulkuväylät, puut ja yhteiset muistopaikat, kuuluvat seurakunnan kunnossapitoon.
Tavoitteet:
– Hautaustoimen tehtävänä on varmistaa, että hautausmaat ovat turvallisia, arvokkaita ja vainajien muistoa kunnioittavia ympäristöjä. Hoitosuunnitelma toimii samalla seurakuntien omaisuudenhallinnan työkaluna ja perustana valtion rahoituksen kohdentamiselle.
Ympäristö ja kestävyys:
– Kirkon ympäristödiplomi ohjaa hautausmaiden hoitoa. Siinä painotetaan luonnon monimuotoisuutta, vieraslajien torjuntaa ja hiilinielujen säilyttämistä.
– Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita: lämpimämmät talvet, kuivat kesät ja lisääntyvät kasvitaudit korostavat oikeiden kasvilajien valintaa ja pitkäjänteistä hoitoa.
Kulttuuriperintö:
– Hautausmaat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriympäristöä. Suojellut rakenteet, sankarihauta-alueet ja historialliset puut pyritään säilyttämään osana kokonaisuutta.
Kiuruveden Metsolan Kestilän hautausmaalla toteuttama puunkaatourakka on esimerkki siitä, millaisia haasteita hautausmaiden puuston hoito voi käytännössä kohdata. Kolmen päivän aikana Jouni Topin johtama urakointiryhmä kaatoi 77 puuta kirkon kupeessa sijaitsevalta historialliselta hautausmaalta. Osa puista oli kuolleita tai lahoja, osa kasvanut liian lähelle rakenteita tai muodostanut turvallisuusriskin. Työ tehtiin kirkkoneuvoston päätöksellä ja Museoviraston luvalla. Yksikään hautakivi tai hautamuistomerkki ei vahingoittunut.
KIRKKOHALLITUKSEN maankäyttöpäällikkö Harri Palon mukaan hautausmaiden hoito on aina osa seurakuntien pitkäjänteistä kiinteistönhoitoa ja ympäristötyötä.
”Hautausmaat ovat tärkeitä kulttuuriympäristöjä, ja maisemallisesti arvokas puusto pyritään ottamaan huomioon kaikessa suunnittelussa”, Palo toteaa Ikuisuusmedialle.
Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaita hoidetaan hautauksen hoitosuunnitelmien mukaisesti, kuten kirkkojärjestyksen 3. luvun 58 pykälä edellyttää. Hoitosuunnitelma määrittelee vastuut, hoitotoimet ja turvallisuuskäytännöt, ja sen laadintaa tukee Seurakuntapuutarhurit ry:n julkaisema seikkaperäinen ja arkista työtä seurakunnissa helpottava opas.
VALTAKUNNALLISIA tilastoja hautausmaiden puustosta ei ole, mutta Palo kertoo, että vanheneva tasaikäinen puusto on yleinen ongelma viheralueilla kautta maan.
”Hautausmaan ylläpitäjällä on aina vastuu alueen turvallisuudesta myös puuston osalta. Työtä hankaloittaa usein se, että hautausmailla on hyvin vähän vapaata tilaa työkoneille ja kaadettaville puille”, hän huomauttaa.
Kestilän urakka toi näkyväksi juuri nämä haasteet: ahtaat kulkuväylät, pehmeä maaperä ja muistomerkkien suojaamisen tarve. Työn tarkka suunnittelu, kokeneet tekijät ja oikeat työmenetelmät olivat edellytys sille, että urakka voitiin toteuttaa turvallisesti ja ilman vahinkoja.
KIRKKOHALLITUS on viime vuosina tuonut hautausmaiden hoidon ja luonnon monimuotoisuuden osaksi kirkon ympäristödiplomia. Siinä arvioidaan muun muassa luontoarvojen inventointia, suojelutoimia, ympäristökasvatusta ja hiilinielujen parantamista.
”Tällä hetkellä on valmisteilla jatkotoimia Hiilineutraali kirkko 2030 -ohjelmaan. Marraskuun kirkolliskokouksessa käsitellään edustaja-aloitetta, joka koskee seurakuntien tukemista metsien monimuotoisuuden vaalimisessa,” Palo kertoo.
Hautausmaat ovat monella paikkakunnalla myös paikallisia keskuspaikkoja, joissa luonto ja muistaminen elävät rinnakkain. Puuston suunnitelmallinen hoito on osa tätä jatkuvuutta. Työtä, joka kantaa yhtä aikaa ekologista, esteettistä ja hengellistä vastuuta.
Kaarlelan kirkko Kokkolassa lokakuussa 2025. Kuva: Jens Oja
Hautamuistomerkki Kaarlelan kirkon läheisyydessä sijaitsevassa hautalehdossa. Kuva: Jens Oja
