Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -hankketta johtaa valtiovarainministeriössä ohjelmapäällikkö Nico Käräjäoja. Hanke tähtää uudenlaiseen lainsäädäntöön, joka voi olla voimassa vuoden 2027 alusta lähtien.
Valtiovarainministeriön ohjelmapäällikkö Nico Käräjäoja.
Mistä projektissa on kyse?
– Valtiovarainministeriön Edesmenneen omaisen asioiden vaivattoman hoidon ohjelmalla (https://vm.fi/edesmenneen-omaisen-asioiden-vaivaton-hoito) toteutetaan läheisen kuolemaan liittyvien palveluiden digitalisointia erityisesti kuolinpesän hoitamisen ja perukirjan laatimisen osalta. Tavoitteena on sujuvoittaa omaisten asiointia raskaassa elämäntilanteessa, Käräjäoja vastaa Ikuisuusmedian haastattelussa.
– Osana ohjelmaa tuotetaan uusina palveluina esimerkiksi kuolinpesän sähköinen asiointipalvelu, sähköinen perukirja ja kuolinpesän osakasrekisteri. Jatkossa esimerkiksi sukuselvityksen tilausprosessi ja perukirjapohja toteutuisivat automaattisesti. Uudet sähköiset palvelut helpottavat myös paperiasiointia, joka säilyy mahdollisena tulevaisuudessakin.
Miksi projekti on käynnistetty?
– Läheisen kuoleman jälkeen omaisille tulee usein eteen monimutkainen ja raskas prosessi, johon liittyy asiointia eri viranomaisten kanssa, usein myös paperisessa muodossa. Nykytilanteessa digitaalinen asiointi on mahdollista kuolinpesille vain rajoitetusti, eikä kuolemaan liittyvä tieto kulje saumattomasti digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä, Käräjäoja jatkaa.
– Ohjelma perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin ja Suomen digitaalisen kompassin tavoitteisiin. Läheisen kuolemaan liittyvän asioinnin helpottamista on myös valmisteltu virastojen ja muiden toimijoiden välisessä verkostoyhteistyössä jo vuodesta 2018 alkaen ”kuoleman ekosysteemi” -nimellä ennen sen nousemista hallitusohjelmaan.
Mitkä kaikki hallintoalat ovat mukana projektissa?
– Ohjelman toimeenpanosta, rahoituksesta ja siihen sisältyvien kehityshankkeiden kokonaiskoordinaatiosta vastaa valtiovarainministeriö, joka ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tekee yhteistyötä erityisesti Digi- ja väestötietoviraston, Verohallinnon ja oikeusministeriön kanssa. Ohjelman ohjausryhmässä on mukana edustajat myös Kirkkohallituksesta, Kansallisarkistosta, Maanmittauslaitokselta, Finanssialalta ja Traficomista.
Mitä kuolemaan liittyvää asiaa on vaikeinta kytkeä poikkihallinnolliseen projektiin?
– Kyseessä on kompleksinen kokonaisuus, johon liittyy useita eri toimijoita. Ohjelman tavoitteisiin pääsemisen ja omaisten sujuvan asioinnin varmistamisen edellytyksenä on, että kehittämisessä pystytään ottamaan kaikissa tilanteissa huomioon ensisijaisesti asiakkaan näkökulma.
Milloin lähiomaisen kuoleman kohdannut voisi saada palvelua ”yhdeltä luukulta?
– Alustavan aikataulun mukaan ohjelman tuotosten käyttöönotot ja tarvittavan lainsäädännön voimaantulo tapahtuisivat vuoden 2027 alussa. Tällöin kuolinpesän hoitamiseen ja perukirjan laatimiseen liittyvää asiointia voisi hoitaa sähköisesti OmaVero-alustalle rakennettavan palvelun kautta.
– On hyvä tunnistaa, että ohjelman piirissä käsiteltävät asiat ovat vain osa kuoleman jälkeisten asioiden hoitoa. Laajemmin prosessiin liittyviä vaiheita on kuvattu esimerkiksi DVV:n oppaassa: https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema, Käräjäoja päättää.
