Joulun aluspäivien kiire ja harvinaisen leveä arkku eivät estäneet mikkeliläistä Hautaustoimisto Mielosta hoitamasta vainajan kotiutusta Euroopan sisällä ajallaan.
”Asiakkailla oli hyvin nopea tarve saada kotiutus hoidettua Euroopan sisällä, muutaman päivän varoajalla hoidettiin ylileveä arkku, sinkkiarkku sekä lennot ja kuljetukset. Tämä tapaus oli Suomesta ulkomaille, mutta pätee myös toisin päin. Kuljetusta varten tarvitsee terveysviranomaisen lausunnon suljetusta arkusta sinetin kera, sekä kuljetuspaperit edustusta. Paperit tuotettiin edustustosta lentokentälle kuriirilla, samalla kun kuljettaja toimitti arkun lentoyhtiölle lentokuljetusta varten. Saimme toteutettua kotiutuksen muutamissa päivissä, vaikka lento lähti joulupäivänä ja järjestelyt aloitettiin paria päivää ennen jouluaattoa”, hautaustoimistoyrittäjä Manu Pasanen kertoo Ikuisuusmedialle.
Mikkeliläinen hautaustoimistoyrittäjä Manu Pasanen avasi Ikuisuusmedialle kansainvälisiin vainajasiirtoihin liittyviä yksityiskohtia. Kuva: Hautaustoimisto Mielonen
KUN henkilö kuolee ulkomailla, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä eri viranomaisiin.
”Kun henkilö kuolee ulkomailla, ensimmäinen vaihe on ottaa yhteys paikallisiin viranomaisiin (poliisi, sairaala, lääkäriviranomainen) kuoleman toteamiseksi ja virallisen kuolintodistuksen saamiseksi. Tämän jälkeen omaisten tulisi viipymättä ottaa yhteyttä suomalaiseen hautaustoimistoon tai matkavakuutusyhtiöön, joka voi koordinoida kuljetuksen. Hautaustoimisto alkaa selvittää seuraavia asioita: kuolinsyyn varmistaminen ja virallinen kuolintodistus, tarvittavat kuljetusluvat sekä paikallisilta viranomaisilta että Suomen viranomaisilta yhteydenotto Suomen ulkomaanedustustoon”, Pasanen mainitsee.
AIKATAULU riippuu monesta tekijästä, ja vaihteluväli voi olla suuri.
”Asioihin vaikuttavat monet seikat. paikallisten viranomaisten käsittelynopeus (esim. kuolinsyyn selvitys, lupa siirtoon), asiakirjojen saanti ja käännökset, balsamointi- ja arkkuvaatimusten hoitaminen, kuljetusreittien saatavuus (suorat lennot, välilaskut). Yleisesti prosessi voi kestää muutamasta päivästä 1–3 viikkoon. EU-maista kotiutus on usein nopeampaa kuin esimerkiksi Aasiasta, Afrikasta tai Latinalaisesta Amerikasta”, Pasanen sanoo.
KUSTANNUKSET muodostuvat monista osista ja voivat nousta merkittäviksi.
”Niihin vaikuttavat vainajan käsittely ja säilytys kuolinmaassa, balsamointi (jos vaaditaan), kansainvälinen kuljetusarkku ja pakkausvaatimukset lentorahti tai muu kuljetus, viranomaismaksut ja asiakirjakäännökset, hautaustoimiston palvelumaksut (järjestelyt, koordinointi). Hinnat vaihtelevat tyypillisesti 5 000–15 000 € riippuen maasta ja olosuhteista”, Pasanen arvioi.
MATKAVAKUUTUS on usein ratkaiseva tekijä kustannusten kattamisessa.
”Useimmat kattavat matkavakuutukset sisältävät vainajan kotiinkuljetuksen. Tämä on yksi keskeisimpiä syitä matkavakuutuksen ottamiseen. Jos vainajalla ei ole matkavakuutusta, omaiset maksavat kulut itse. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä suomalaiseen hautaustoimistoon, pystymme järjestämään hautaukset myös ulkomailta vaikka vakuutusta ei olisi. Kela ei korvaa kotiutuskuluja, mutta voi tietyissä tapauksissa myöntää hautausavustusta, jos kyseessä on alaikäinen tai erityisen vähävarainen tapaus.”
JÄRJESTELYT vaativat erityisiä toimenpiteitä ja asiakirjoja. Pasanen luettelee yksityiskohtaisesti keskeisiä kuljetusprosessiin liittyviä konkreettisia asioita:
”Balsamointi on monissa maissa pakollinen, jos vainaja kuljetetaan yli rajojen. Tiiviisti suljettava sinkkinen kuljetusarkku, joka kestää lentorahdin. Asiakirjat: virallinen kuolintodistus, kuolinsyyn selvitys, kuljetuslupa, mahdollisesti konsulaatin vahvistus. Tullimuodollisuudet: käsitellään usein erikoisrahtina, johon tarvitaan asianmukaiset paperit.”
AMMATTITAITO ja yhteistyöverkosto ovat avain sujuvaan prosessiin. Pasanen kertoo, mitä kaikkia yksityiskohtia hautaustoimiston, kokeneenkin, on hallittava kansainvälisissä vainajakuljetuksissa.
”Hautaustoimisto tuntee kunkin maan vaatimukset; tekee yhteistyötä paikallisten yhteistyökumppaneiden ja Suomen ulkomaanedustuston kanssa; huolehtii, että asiakirjat ovat oikein täytettyjä, leimattuja ja tarvittaessa käännettyjä; seuraa prosessia aktiivisesti ja pitää omaiset ajan tasalla”, Pasanen luettelee.
PASANEN kertoo, että useimmat kuljetukset hoidetaan lentäen, mutta vaihtoehtoja on myös muita.
”Lentokuljetus on ylivoimaisesti yleisin tapa, koska se on nopein ja kansainvälisesti standardoitu. Maantiekuljetusta käytetään lähialueilla, esim. Ruotsi, Norja, Baltian maat, joskus Keski-Euroopasta. Merikuljetus on harvinainen ja käytännössä vain poikkeustapauksissa.”
Pohjoismaiden välillä vainajia kuljetetaan pääasiassa maanteitse. Kuva: Jens Oja
HAASTEET liittyvät usein viivästyksiin ja byrokratiaan, mutta Pasasen mielestä niitäkin voidaan ennakoida.
”Paikallisten viranomaisten byrokratia ja viiveet, rikostutkinnan tai epäselvän kuolemansyyn selvittäminen, asiakirjojen virheet tai puutteet, lentoyhteyksien puute (erityisesti kriisialueilla)”
Pasanen kertoo, että hautaustoimisto pyrkii minimoimaan viivästykset käyttämällä luotettavia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja valvomalla prosessia aktiivisesti.
