Mollukka paistaa. Aurinko porottaa täydeltä taivaalta. Kuuma ilmamassa on jämähtänyt. Lämpömittari hikoilee hellelukemissa. Tuttu hokema: ”älä valita, kun talvella palelee”, on kuivannut kiinni kitalakeen.
Käristyskupoli, helletti ja hikikalypso on täällä. Mediat hehkuvat uutisoinnissaan paahtopaistetta ja helleinfernoa.
Vaikka kesä tuo mukanaan liikenneonnettomuuksia ja hukkumiskuolemia, niin yksi kuoleman aiheuttaja hiipii hitaammin. Lämpö ei surmaa äkillisesti. Kuumuus uuvuttaa, kuivattaa, hiljentää keuhkot ja sydämet. Usein omassa kodissa. Ja usein yksin.
Tämä kesä alkoi vetisenä ja syksyn tuntu oli läsnä suven ensi askeleissa. Eteläisemmän Euroopan lämpölukemia katsottiin kaihoten.
Heinäkuun alku muutti kuitenkin kaiken. Korkeapaine saapui sulostuttamaan Suomenkin suvea. Kesään kuuluu valoisuus sekä lämpimät hetket.
Trooppiseksi muuttuneen kesän mukana tuli kuitenkin myös helleaalto, ikäihmisten ja haavoittuvien ryhmien näkymätön riski.
VIIKKOJA kestävän lämpöaallon seurauksena kuumasta voi tulla hengenvaarallista. Lämpökuolemat ovat näkymätön, mutta kasvava ilmiö.
Vaikka mökeillä nautitaan aurinkoisista päivistä ja rannoilla rusketutaan veden parissa, niin helle ei ole kaikille vain mielihyvää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, että pitkittyneestä, muutamia viikkoja kestävästä hellekaudesta voi Suomessa aiheutua useita satoja ennenaikaisia kuolemia. Hellekesänä 2018 arvioitiin tapahtuneen noin 380 ylimääräistä kuolemaa helteen seurauksena. Suurin osa näistä oli iäkkäitä henkilöitä. Erityisesti yli 65-vuotiaiden ja pitkäaikaissairaiden riski on suuri.
Koska ilmastonmuutos kuumentaa enemmän etelän maissa, niin me metsien maassa lämpenemme hitaammin kohonneelle riskille. Minkä tahansa poikkeuksellisen hellejakson pitäisi herättää varautumaan.
Helle on ilmiö, joka muuttaa elämän yhä useammin kuolemaksi, jos emme toimi ajoissa.
LÄMPÖKUOLEMA ei tarvitse polttavaa aurinkoa. Se tulee usein hiljaa: huonosti tuuletettu koti, pieni nestevaje, pitkä altistus. Se ei huuda, mutta voi surmata.
Lämpökuolemaa enteilevät oireet voivat alkaa yleisenä väsymyksenä, päänsärkynä ja heikotuksena. Nuo oireet on helppo sekoittaa muihin vaivoihin tai helteen aiheuttamaan normaaliin uupumukseen.
Suomessa, missä ihmiset ja rakennukset eivät ole tottuneet jatkuvaan kuumuuteen, jo +26 °C sisälämpötilassa pitkä altistus voi olla vaarallinen, etenkin haavoittuville. Erityisesti iäkkäät, pikkulapset, raskaana olevat, pitkäaikaissairaat ja yksin asuvat ovat suuressa riskissä jo maltillisemmissakin lämpötiloissa, jos altistus on pitkäkestoista ja nesteytyksestä ei huolehdita.
THL on ohjeistanut hoivalaitoksia ja vanhusten kotihoitoa varautumaan hellejaksoihin, muun muassa ilmastoinnin, varjostuksen, sisäolosuhteiden valvonnan ja tiheämpien kotikäyntien kautta.
Jokaisen kannattaa varautua helteen terveysriskeihin. Pitkän helteen riskien torjunta on kestävyyslaji. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä juomalla pitkin päivää, vaikka ei tuntisi janoa. Lisäksi on olennaista viilentää asuintiloja esimerkiksi tuuletuksen, ilmastoinnin tai varjostuksen avulla. Voi myös välttää kuumimpien tuntien ulkoilua. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien, kuten vanhusten ja pitkäaikaissairaiden, oireita kannattaa seurata aktiivisesti ja tarjota heille apua.
Huolehditaan itsestämme ja toisistamme. Nautitaan kesästä!
Kirjoittaja on Ikuisuusmedian päätoimittaja