Testamentti? Edunvalvontavaltuutus? Jo ajatuskin noista asiakirjoista saa monen mielen matalapaineeseen.
Testamentista tulee vääjäämättä mieleen kuolema. Kuolemaako tässä pitäisi ajatella? Vieläpä omaa kuolemaa. Aikaa sen jälkeen, kun enää en ole täällä.
Edunvalvontavaltuutus nostaa syvistä mielen syövereistä pinnalle ajatuksen itsestä heikkona, hauraana ja kykenemättömänä olemaan itsenäinen.
Voisiko nuo jättää unholaan tai tehdä sitten ikävältä kuulostavat paperit joskus toiste? Rehellinen vastaus on, että tietysti voi hukata mielestä ja haudata unohduksiin. Mutta oikea vastaus, että ei kannata jättää tekemättä.
Tunnetusti joskus tekeminen on epämääräisyyden helmasynti. Joskus on aikamääre, jota ei ole olemassa muualla kuin omassa päässä.
Testamentti ja edunvalvontavaltuutus ovat asiakirjoja, jotka ovat todella elämäsi tärkeimmät paperit. Jos sellaiset on tehty, niin onnittelut. Jos aikuiset lähimmäisetkin ovat asiakirjat tehneet vielä parempi. Sinä, jolla on tekemättä tai joskus tekeillä, niin paras aika on juuri nyt.
MIKSI TEHDÄ? Nyt jo edesmennyt perintöjuristi ja oikeustieteilijä Aulis Aarnio totesi aikoinaan useampaan kertaan todella osuvasti: “Testamentti on ihmisen viimeinen mahdollisuus järjestää maailmaa.”
Testamentti on siis ihmisen viimeinen mahdollisuus sanoa, mitä hän haluaa, ja mitä hän ei halua tapahtuvan perinnölleen hänen elämänsä jälkeen. Testamentilla ihminen määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen.
Testamentilla voi poiketa lakimääräisestä perimisjärjestyksestä. Tärkeää on myös, että testamentilla voi esimerkiksi turvata puolison asemaa tai ohjata omaisuutta hyväntekeväisyyteen.
Testamentin teko saattaa vaatia aikaa ja pohdintaa. Testamentin voi peruuttaa milloin tahansa tai muuttaa halutessaan. Mietinnässä on oma elämäntilanne ja testamentin saavien tulevaisuuden näkymät. Harva meistä varmuudella tietää, missä järjestyksessä elon taivalta matka itse kullakin päättyy.
KUKA SITTEN tarvitsee edunvalvontavaltuutusta? Toivottavasti ei kukaan, mutta valitettavasti moni.
Edunvalvontavaltuutus on käytännössä lahja tulevaisuuden itselle ja läheisille. Aina tuota lahjaa ei tarvitse edes avata, mutta sen olemassaolo tuo varmuutta tulevaisuuteen. Se helpottaa mahdollisia vaikeita päiviä toimintakyvyn mennessä ja helpottaa silloin turhaa byrokratiaa.
Edunvalvontavaltuutuksella valtuutat etukäteen valitsemasi henkilön hoitamaan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita silloin, kun kuntosi heikkenee esimerkiksi sairauden takia. Valtuutuksen voi rajata koskemaan vain tiettyjä asioita tai se voi olla laaja. Kun on tarvetta, niin laskujen maksaminen ja varallisuuden hoito onnistuvat, jos edunvalvontavaltuutuksessa olet niin tahtonut.
Elämäsi tärkeimpiin papereihin kuuluvat myös hoitotahto ja hoivatahto. Hoitotahtoon voit sisällyttää toiveita ja kieltoja esimerkiksi elvytyksestä ja kivunlievityksestä. Hoitotahto on jokaisen oma ääni tilanteessa, jossa sanat eivät enää tule.
Hoivatahto täydentää pitkäaikaishoidossa hoitotahtoa ja edunvalvontavaltuutusta. Hoivatahdossa voit kertoa omista arjen mieltymyksistä, tärkeistä tavoista tai uskonnollisista näkemyksistä. Hoivatahto ei ole juridinen asiakirja samalla painolla kuin hoitotahto, mutta se kertoo, millä tavalla haluat itsesi kohdattavan, kun et enää itse pysty sitä selkeästi kertomaan.
Elämäsi tärkeimpiin papereihin kannattaa paneutua rauhassa, mutta ei jättää niiden tekoa kuitenkaan epämääräiseen tulevaisuuteen. Oikein laaditut ja omantahdon mukaiset tärkeät paperit tuovat mielenrauhaa.
Elämäsi tärkeimpien paperien teko tai päivittäminen voisi olla sopiva joululahja?
Sinulle sekä lähimmäisillesi.
Kirjoittaja on Ikuisuusmedian päätoimittaja.