”Appiukon hautakivi näkyy tuolla”, kertoo Raimo Pulkkinen. Hän on tullut vaimonsa kanssa hautausmaakierrokselle Kalajoella.
”Vaimo on täältä kotoisin. Kalajoki on tullut siis tutuksi jo 50 vuoden ajalta ja jostain lehdestä luettiin tästä kierroksesta”, sanoo Sallasta syntyisin oleva, Turussa työuransa tehnyt ja nykyisin Kemijärvellä asuva Pulkkinen Kalajoen kirkkomaan hautausmaakierrokselle lähdöstä.
Vaimo Terttu Ängeslevä toteaa, että hautausmaakierros on heille ensimmäinen ja lähtö jäi viime tinkaan.
”Tämä on viimeinen hautausmaakierros tälle kesälle ja mukana on vielä kaksi siskoa.”
Kalajoen hautausmaakierroksen opas Sinikka Alajoki on ollut mukana opastamassa hautausmaan saloihin kuudetta vuotta.
Kalajoen Matkailuoppaat järjestävät kesäisin tutustumiskierroksia paikallisella hautausmaalla. Perinteisesti tiistaiset hautausmaakierrokset aloitetaan juhannuksen jälkeen ja ne jatkuvat elokuun alkuun.
”Hautausmaalla on hienoa historiaa, jonka ei tarvitse koskettaa henkilökohtaisesti”, kertoo Kalajoen Matkailuoppaista Sinikka Alajoki. Kalajoen kirkkomaalla järjestetään kesäisin maksuttomia hautausmaakierroksia.
HAUTAUSMAAKIERROKSILLA kävijät ovat usein paikallisia tai heillä on siteitä paikkakunnalle.
”Kalajoen kirkko ja hautausmaa ovat kauniita. Hautausmaalla on hienoa historiaa, jonka ei tarvitse koskettaa henkilökohtaisesti. Monet matkailijat eivät ole vielä valitettavasti löytäneet kierroksille, jos heillä ei ole taustaa Kalajoella”, Sinikka Alajoki tietää.
Kalajoen kirkon ympärillä olevan hautausmaan kierros käynnistyy paikallisten kansanpelimannien haudoilta. Seuraavaksi mennään Kalajoen ensimmäisen apteekkarin Karl Ulrik Relanderin haudalle. Hän oli presidentti Lauri Kristian Relanderin setä
Karl Ulrik Relander ehti olla mukana liikemiehenä myös Kalajoen laivoissa. Hänen kymmenen vuotta kestänyt apteekkarinura paikkakunnalla päättyi apteekkarioikeuksien menettämiseen salakaupan vuoksi.
”Relander menetti apteekkioikeutensa koska möi salaa kahvia, sokeria ja tupakkaa apteekissaan”, opas Sinikka Alajoki tarinoi.
Ruotsalaissoturin hauta. Luutnantti ja kreivi Wilhelm von Schwerinin tarinasta kirjoittaa J.L. Runeberg ja hänen kuvansa tauluun on maalannut Helene Schjerfbeck.
KALAJOEN hautausmaan kuuluisin hauta kuuluu nuorena kuolleelle ruotsalaiselle. J.L. Runeberg on kirjoittanut nuorukaisen kohtalosta vänrikki Stoolin tarinoissa ja Helene Schjerfbeck on tehnyt taulun nuorukaisesta sairasvuoteella.
Luutnantti ja kreivi Wilhem von Schwerin oli 15-vuotias ja hän soti Suomen sodassa vuonna 1808. Han haavoittui ensimmäisen kerran Lappväärtissä jalkaan.
”Hän ei siitä lannistunut vaan oli urhea ja haavoittui toisen kerran Oravaisten taistelussa. Sieltä hänet kuljetettiin ensin Kaarlelan pappilaan ja sitten Kalajoella. Hän oli jo heikossa kunnossa ja kuoli sitten Matturaisen taloon. Hänen adjutanttinsa valvoi kuolinvuoteella loppuun asti ja hautasi hänet tänne”, Alajoki kertoo aikoinaan Ruotsissa kansallissankariksi nostetun kreivin hautakiven äärellä Kalajoella.
Alajoki paljastaa kierroksella oleville, että nuori kreivi ei kuitenkaan lepää hautakivensä alla.
”Kerrotaan, että hänen hautapaikkansa on jossain kirkon alapuolella.”
Kalajoen ensimmäinen apteekkari Karl Ulrik Relander menetti apteekkarinoikeutensa salakaupan vuoksi.
EFRAIM KILPINEN oli kalajokinen puuseppä ja maan kuulu kanteleen tekijä. Hautausmaalla olevan Kilpisen kerrotaan tehneen elämänsä aikana yli 4000 kannelta. Kantelemestarin poika Oskari Kilpinen jatkoi isänsä tavoin kanteleiden teon perinnettä.
Kalajoen piirilääkäri Valter Fabritius toimi 21 vuotta Kalajoella. Hautausmaakierroksella selviää, että hänen intohimonaan oli metsästys.
”Fabritius oli ankara mies. Hän ruukasi kulkea Kalajoella kylillä hienossa metsästäjän asussa ja sulkahatussa. Kaikki häntä vähän pelkäsivät, koska hän saattoi joskus salaa ammuskella kissoja ja koiria”, Alajoki kertoo.
Lähistöllä on kirurgian erikoislääkäri ja kunnallisneuvos Untamo Soraston hautakivi. Hän on yksi Kalajoen historian merkittävimpiä henkilöitä.
Sorasto toimi erikoislääkärinä 38 vuotta ja oli suuri vaikuttaja kunnalliselämässä. Valtuuston jäsenenä hän oli lähes 40 vuotta.
”Kerrotaan hänen tehneen yli 25 000 leikkausta ja hoitaneen 13 000 synnytystä. Yksityisvastaanottoa hän piti vielä lähes 90-vuotiaana”, Alajoki luettelee vuonna 2001 kuolleen merkkihenkilön tekoja.
Kalajoen kirkkomaalle on haudattu 152 sodissa kaatunutta sankarivainajaa.
TOPI-KEITTIÖIDEN perustajan Toivo Ojalan haudalle pysähdytään myös hautausmaakierroksella.
”Ojalan Toivon liiketoiminta alkoi 1920-luvulla ja hän piti alussa maalauspajaa. Sotavuodet keskeyttivät Toivon liiketoiminnat, niin kuin monen muunkin. Sodan jälkeen tuli kysyntää ovista ja ikkunoista. Hän kehitteli sitten toimintaa vuosikymmenten aikana. Nyt Topi-keittiöt toimivat jo neljännessä polvessa ja yritys on ollut suuri työllistäjä”, Alajoki toteaa.
Vieressä lepää Hilma Sofia Pahikkala, jolla on ollut iso vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien kehityksessä. Hän aloitti Hilman hotellin pitämisen Hiekkasärkillä vuonna 1931.
”Hän oli eloisa ihminen ja pyöritti hotellia 30 vuotta. Hän nauroi, lauloi ja kirjoitti runoja. Hänen vieraanaan kävi paljon kuuluisuuksia ja kirjailija Ilmari Kianto oli hotellin vakituinen asukas. Oopperalaulaja Anna Mutanen, kirjailija Tito Colliander sekä näyttelijät Tauno Palo sekä Ansa Ikonen olivat myös Hilman vieraina.”
Helanderien muistomerkissä näkyy kädentaito.
HAUTAUSMAALTA löytyy myös Helandereiden muistomerkki. Veljekset olivat valureita.
”Heidän töitään löytyy esimerkiksi presidentin linnasta. Monet kyntteliköt, lampetit ja kattokruunu ovat Helanderin töitä.”
Kalajoen hautausmaalla on 152 sankarihautaa. Viimeisin sankarivainaja on haudattu vuonna 2014. Hautausmaalla on myös talvisodassa kuollut Lauri Kaarta, joka on seitsemällä MM-mitalillaan Kalajoen kaikkien aikojen menestyksekkäin urheilija maailmanmestaruuskilpailuissa.
Sitten hautausmaan tarinat etenevät Laimi Sofia Kaakkoon eli Kala-Saimiin. Hän oli kotoisin Luvialta ja meni naimisiin kalajokisen Alfred Kaakon kanssa. He rakastuivat kirjeenvaihdon kautta ja Alfred rakensi heille yhteisen kodin Kalajoelle.
”Laimi osti kaloja rannasta ja kulki polkupyörällä kauppaamassa kaloja. Aikaisin keväällä hän ilmestyi myymään ja syksyn tiedettiin tulleen, kun Laimia ei enää näkynyt kalakorien kanssa”, Sinikka Alakoski toteaa ja lisää Kala-Saimin olleen sanavalmiin.
”Viljo Kiviojan ollessa pappina ja rovastina, hän sanoi Laimille, että eikö tulisi paljon halvemmaksi, kun ihmiset kävisivät itse rannassa ostamassa kaloja. Laimi vastasi, että tulisi Jumalan sanakin paljon halvemmaksi, kun saisi sen suoraan tuolta ylhäältä.”
Antti Santaholma perusti aikoinaan laajalti toimineen Santaholman sahateollisuusyhtiön.
KUNNANKIRJURI ja valtiopäivämies Kalle Myllylän hautakivellä kerrotaan kirkkaasta maalaisjärjestä. Myllylä oli itseoppinut ja opetteli myös tarvittavan ruotsin kirjallisen taidon. Hän oli oman aikansa kunnanjohtaja, joka tiesi paikkakunnan tapahtumat, menot ja tulot.
Kalajoen todennäköisesti historian saatossa vaikutusvaltaisimman suvun hautakivet kuuluvat Santaholman suvulle. Santaholman sahateollisuusyhtiö oli aikoinaan laajalti tunnettu.
”Antti Santaholma oli kauppias jo 1800-luvulla ja hän perusti vuonna 1903 Santaholma Oy:n. Pojasta Oskarista tuli vuonna 1924 Santaholman toimitusjohtaja ja siinä tehtävässä hän toimii lähes kuolemaansa asti. Poikia oli kaikkiaan viisi ja he olivat eri tavoin yhtiössä mukana. Hautapaasit on tehty kalajokisesta graniitista”, Sinikka Alajoki toteaa.
Kalajoen edustalle sodan aikana hukkuneilla virolaispakolaisilla on oma muistomerkki.
UUNO RAHKO oli yksi Kalajoen elinkeinoelämän suuria vaikuttajia.
”Hän oli myös Urho Kekkosen oikein sydänystävä. Kekkosen tullessa Kalajoelle hän meni aina Rahkon Uunon kotiin ja oli siellä yötä.”
Keramiikkataiteilija Aune Kiviojan hauta on myös Kalajoen kirkon lähistöllä. Hän oli kolmannen polven keramiikkataitelija Kalajoella. Hänen keramiikkapajansa on vieläkin olemassa Tyngällä. Savipaja on Suomen vanhin.
”Aunen haudalla olevan patsaan nimi on siunaavat kädet. Aune oli uskonnollinen taitelija,” Alajoki kertoo.
Kalajoen kirkkomaan kesäisillä hautausmaakierroksilla kävijät ovat usein paikallisia tai heillä on siteitä paikkakunnalle.
KIERROS päättyy Kalajoen ensimmäisen kunnanjohtajan Uuno Välimaan haudalle. Hän aloitti 19-vuotiaana kunnallisen uransa. Hänellä oli paljon monenlaisia luottamustehtäviä kunnassa.
”Hänet tunnettiin työssään vakaana, oikeudenmukaisena ja tasapuolisena henkilönä. Urheilu oli hänen sydäntään lähellä”, Alajoki päättää hautausmaakierroksen.
Raimo Pulkkinen toteaa, että paljon tuli hautausmaakierroksella uutta tietoa hautausmaalle haudatuista.
”Santaholma ja muut, joista sukulaiset ovat kertoneet olivat tuttuja. Tämä ruotsalainen taistelija oli sitten minulle täysin uusi tuttavuus. Kalajoen koululaiset ovat jo kuulemma lukeneet hänestä alakoulussa”, Pulkkinen kertoo kierroksen päätyttyä.
”Tuossa on isän, Ängeslevän Heinon, hauta. Viime keväänä haudattu. Tuossa on hänen vanhempansa ja veljiä. Täällä sitä käy paljon kiertelemässä, mutta ei sitä kuitenkaan noita vanhoja hautoja tunne tai tiedä”, sanoo Terttu Ängeslevä.
Pariskunnan kotimatka kohti pohjoista alkaa seuraavana päivänä. Mukana on uusia tarinoita tutulta hautausmaalta.
