Katolisen kirkon paavi Franciscus on kuollut. Argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio oli syntynyt 17. joulukuuta 1936 Buenos Airesissa. Franciscus kuoli 21.4.2025 Vatikaanissa. Hän oli kuollessaan 88-vuotias.
Haapajärven seurakunnan kirkkoherra, rovasti Kari Tiirola tapasi paavi Franciscuksen kahdesti Vatikaanissa. Kohtaamiset paavin kanssa olivat Tiirolalle ikimuistoisia tapahtumia, joiden aikana Tiirolalle konkretisoitui Franciscuksen yhdistävä voima kristikunnassa.
”ILO ON elämänasenne. Se on vain valittava. Näin minulle vastasi paavi Franciscus, kun kiitin häntä siitä ilosta, jonka hän on tuonut näkyviin katolisen kirkon lisäksi koko kristikunnalle. Sen jälkeen hän kysyi minulta kuin luottamuksellisesti, ilkikurinen pilke silmäkulmassaan: ’Onko hän hyvä piispa?’. Hänellä tarkoitettiin silloista piispaani, vieressä seisonutta Samuel Salmea, jonka kanssa olin päässyt tervehtimään paavia hänen yleisaudienssinsa yhteydessä.”
Näin Tiirola muisteli viimeisintä tapaamistaan Franciscuksen kanssa tänä keväänä ilmestyneessä kirjassaan Aurinkolaulun tie – Matkalla Toscanasta Roomaan (Herättäjäyhdistys 2025).
Franciscus oli Vatikaanin virallisten luetteloiden mukaan 266. paavi. Hän oli paavina sekä ensimmäinen jesuiitta ja eteläamerikkalainen että ensimmäinen ei-eurooppalainen 700-luvulla eläneen paavi Gregorius III:n jälkeen.
BERGOGLIO valittiin paaviksi konklaavissa maaliskuussa 2013. Hän ehti siis olla hieman yli 12 vuotta virassaan. Hän otti paavinimekseen Franciscus kunnioittaakseen Franciscus Assisilaista, keskiajalla elänyttä italialaista munkkia, joka tunnettiin erityisesti köyhien auttajana.
”Maailman ääristä valittu pyhän Pietarin istuimen haltija ei ole ollut muutenkaan kovin sovinnainen puheissaan ja otteissaan. Franciscuksen aikakaudella ei kaikkea ole tosiaankaan tehty kuten aina ennenkin. Paavi on puhunut myönteisesti seksuaalivähemmistöjen puolesta, avannut naisille ovia merkittäviin kuurian virkoihin ja puhunut erityisesti köyhien puolesta”, Tiirola toteaa.
TIIROLAN mukaan Franciscus oli kansan keskuudessa erittäin suosittu. ”Kansaan” voitaneen laskea mukaan muutkin kuin katolilaiset, joita on maailmassa noin 1,5 miljardia. Tiirola on vuosikymmenten aikana nähnyt kolme paavia. Hänen mukaansa Franciscus oli erityinen siinä mielessä, että häntä mentiin sekä katsomaan että kuuntelemaan. Kaikkia katolisen kirkon piirissä Franciscuksen sanomiset ja tekemiset eivät välttämättä ole kuitenkaan miellyttäneet.
”Franciscuksen virkanimitykset eivät ole aina nostattaneet hurraahuutoja kuuriassa, sillä hän on nimittänyt kardinaaleja maan ääristä, muun muassa Ruotsista ja Mongoliasta. Sen sijaan sellaiset piispat kuin Venetsian patriarkka ja Milanon arkkipiispa odottavat edelleen kardinaalinhattuaan”, Tiirola kirjoittaa.
”Hänelle on muodostunut kirkon hierarkian sisälle vahva oppositio. Ei olekaan ihme, että hän pyysi kaikilta tapaamiltaan ihmisiltä esirukousta itselleen ja työlleen.”, Tiirola sanoo.
”Muistan, kun odotin (paavin) valintaa tekevän kardinaalikonklaavin päätöstä. Valkoinen savu suorassa lähetyksessä ja pieni jännityksen hetki. Sitten luulin kuulleeni väärin ilmoituksen uuden paavin valitsemasta nimestä. Franciscus, eihän paavin nimi voi olla Franciscus. Benedictus ja Johannes, Leo tai Paavali tai vaikka Pius, mutta eihän Franciscus-nimistä paavia ole koskaan ollut. Kun Bergoglio, joka nyt tunnetaan kaikkialla juuri paavi Franciscuksena, sitten astui hymyilevänä Pietarin kirkon parvekkeelle ja lausui odottavalle väkijoukolle tervehdyksensä, tiesin kuulleeni oikein. Buona sera! Ei Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen tai muuta juhlallista, vaan hyvää iltaa! Poikkeuksellista oli myös se, että argentiinalainen paavi oli ensimmäinen jesuiitta Pyhän Pietarin istuimella”, Tiirola kirjoittaa kirjassaan Aurinkolaulun tie.
Ote Kari Tiirolan kirjasta Aurinkolaulun tie – Matkalla Toscanasta Roomaan.
