Paattisten Pamauksen kasvatti, komean uran puolimailerina juossut Raimo Karsikas menehtyi 81-vuotiaana äkillisen sairauskohtauksen seurauksena Kaskenlinnan sairaalassa Turussa 9.8.2025. Hän oli syntynyt Kuolemajärvellä 4.11.1943.
Matti Hannus kirjoittaa teoksessaan Kultaiset kentät – Suomen yleisurheilun vuosisata puolimaileri Raimo Karsikkaan pitkästä urasta seuraavasti: ”Paattinen, Paimio, Turku ja Raisio olivat tärkeitä etappeja parhaista parhaan seurajuoksijan ja SM-viestinviejän uralla. 15 vuotta Karsikas viihtyi kansallisella tasolla, sen jälkeen vielä 10 vuotta piiritasolla – yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat juosseet kilpaa niin Olavi Salosen kuin Ari Suhosenkin kanssa.”
Päämatkan ennätyksensä 1.49,79 Raimo juoksi Kalevan kisojen finaalissa Tampereella 1977 ollen edelleen vanhimpana suomalaisena 1.50:n rajatuloksen alittaja. Hänen sileiden ratamatkojensa ennätykset; 100 m – 11,3, 200 m – 23,3, 400 m – 49,7, 800 m – 1.49,79, 1000 m – 2.26,1, 1500 m – 3.46,6, maili – 4.06,3, 3000 m – 8.14,6, 5000 m – 14.38,4, 10000 m – 29.54,2, kertovat poikkeuksellisesta laaja-alaisuudesta. Hannus ja Kari Sinkkonen arvioivat Raimon olevan ehkä maailman ainoan yleisurheilijan, joka on alittanut kympillä puoli tuntia ja koonnut kymmenottelussa lähes 6000 pistettä (5945 / 1970).
Kalevan kisojen palkintokorokkeelle Karsikas nousi päämatkallaan kahdesti, pronssille Varkaudessa 1968 ja hopealle Helsingissä seuraavana vuonna. Sisäratojen SM-kilpailuista 1967-1980 hän keräsi päämatkaltaan neljä kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, sekä tonnivitoselta kaksi kultaa, hopean ja pronssin. SM-maastojen lyhyellä matkalla Lahdessa 1968 hän oli lisäksi pronssilla.
”Raimosta tuli minulle hyvä ystävä. Hän oli fiksu, viimeisen päälle tunnollinen ja tarkka, joka ei kuitenkaan antautunut panostamaan sataprosenttisesti urheiluun, työelämän velvoitteet ja toimeentulo niiden myötä olivat hänelle tärkeitä. Raimo sai pienen kokemuksen kestävyysjuoksumme kansainvälistymisestä, kun 1967 lähetin hänet Tuuran Matin kanssa Ranskan Mimizassa järjestetylle eurooppalaisten kestävyysjuoksijoiden yhteisleirille. Siltä reissulta pojille jäi mieleen Karhulta saatu uusin lenkkitossumalli, Trampas, sekä tutustuminen muun muassa Franco Areseen”, muistelee henkilökohtaisista valmennettavistaan ensimmäisenä Kalevan kisojen palkintokorokkeelle yltänyttä urheilijaa Kari Sinkkonen.
SM-viesteissä Raimo Karsikas oli 1968-1985 juoksemassa seuroillensa valtaisat yhdeksän kultaa, 11 hopeaa ja neljä pronssia, 1969-1982 SM-maastojen lyhyen matkojen joukkuekilpailuissa Raimo oli osallisena kahdessa kulta-, yhdessä hopea- ja kahdessa pronssimitalissa.
1966-1969 hän puki Suomen maajoukkueasun ylleen kahdeksan kertaa kasilla ja kahdesti tonnivitosella. 1972 Raimo kirjautti lisäksi sisäratojen maaotteluedustukset kummallakin matkalla. Veteraanisarjoissa hän pitää hallussaan yhteensä yhdeksää Suomen ennätystä.
Kasvattajaseuraansa Paattisten Pamausta Karsikas edusti vuoteen 1967, jonka jälkeen Paimion Urheilijoita vuoteen 1977, sitten Turun Urheiluliittoa vuoteen 1982, jonka jälkeen Raision Kuulaa.
”Raimo oli hyvin asiallinen ja rauhallinen kaveri, joka ei missään oloissa tuonut itseään esille. Tappelukaveria en hänestä ikinä saanut, vaikka joskus sitä olisin halunnutkin”, luonnehtii isoveljeään niin ikään juoksuradoilla ansioitunut Reima Karsikas.
Työuransa Karsikas aloitti kulta- ja hopeaseppänä. Ammattiura vaihtui, kun hän suoritti liikunnanohjaajan tutkinnon Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä 1968. Tämän jälkeen työmaa löytyi Paimion kunnan liikuntatoimesta, josta siirtyminen Raision kaupungin liikuntatoimenjohtajaksi johti elämäntyöhön eläkkeelle jäämiseen saakka. Raimo viljeli kotitilaansa Paattisilla sivutoimisesti jo työvuosinaan, jäätyään eläkkeelle hänen päivänsä kuluivat kotitilan moninaisissa askareissa. Veteraanisarjojen vuosina suunnistuksesta tuli hänelle juoksun ohella mieluisa harrastus.
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SUL:n toimitusjohtaja.
