Työväen Urheiluliiton, TUL:n parhaaksi yleisurheilijaksi 1963 valittu pikajuoksija Torsti Helminen menehtyi 87-vuotiaana kotikaupungissaan Tampereella 12. heinäkuuta 2024. Hän oli syntynyt Pohjois-Pirkkalassa 16.10.1936.
Urheilijana nopeudestaan tunnettu Helminen esiintyi aluksi jääkiekossa pelaten 1962-1963 SM-sarjassa Tampereen Pallo-Veikkojen riveissä. Laji vaihtui kuitenkin nopeasti pikajuoksuksi, ja Valko-Venäjän Minskissä heinäkuussa 1963 kellotettu satasen 10,5 oli tuon kesän kärkitulos Suomessa. Kakkosen ennätyksekseen Helminen kirjautti 21,6 vuotta myöhemmin Raumalla.
Kalevan kisojen palkintokorokkeelle Helmisen askel ei aivan kantanut, joskin satasen finaaleissa hän juoksi 1963 Turussa, 1965 Jyväskylässä ja 1966 Tampereella. Kakkosen finaalipaikat aukenivat lisäksi Jyväskylässä ja Tampereella.
Helminen oli mukana siinä TUL:n joukkueessa, joka kilpaili Kiinan ja Indonesian kansainvälisestä olympialiikkeestä syrjäyttämisestä pontimensa saaneissa ”uusien nousevien voimien urheiluliikkeen” GANEFO-kilpailuissa Indonesian Jakartassa 1963. Urheilijoiden täydeksi yllätykseksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti kaikki Jakartassa kilpailleet elinikäiseen kilpailukieltoon, joka kuitenkin kumottiin kestettyään vuoden.
Vielä marraskuussa 1987 Helminen kiisi suoranmitan Australian Melbournessa tuulitulokseen 11,51 sijoittuen nopeimpana eurooppalaisen veteraanien MM-kilpailujen neljänneksi yli 50-vuotiaiden sarjassa. Lentopallo oli lisäksi Helmisen veteraanivuosien lempilaji. Yleisurheilijana hän edusti läpi urheilu-uransa kasvattajaseuraansa Lamminpään Korpea.
Herrasmiehenä ja pidettynä työkaverina tunnettu Torsti Helminen teki työuransa Finlaysonilla ja Tampereen liikuntatoimessa.
Työväen Urheiluliiton, TUL:n parhaaksi yleisurheilijaksi 1963 valittu pikajuoksija Torsti Helminen menehtyi 87-vuotiaana kotikaupungissaan Tampereella 12. heinäkuuta 2024. Hän oli syntynyt Pohjois-Pirkkalassa 16.10.1936.
Urheilijana nopeudestaan tunnettu Helminen esiintyi aluksi jääkiekossa pelaten 1962-1963 SM-sarjassa Tampereen Pallo-Veikkojen riveissä. Laji vaihtui kuitenkin nopeasti pikajuoksuksi, ja Valko-Venäjän Minskissä heinäkuussa 1963 kellotettu satasen 10,5 oli tuon kesän kärkitulos Suomessa. Kakkosen ennätyksekseen Helminen kirjautti 21,6 vuotta myöhemmin Raumalla.
Kalevan kisojen palkintokorokkeelle Helmisen askel ei aivan kantanut, joskin satasen finaaleissa hän juoksi 1963 Turussa, 1965 Jyväskylässä ja 1966 Tampereella. Kakkosen finaalipaikat aukenivat lisäksi Jyväskylässä ja Tampereella.
Helminen oli mukana siinä TUL:n joukkueessa, joka kilpaili Kiinan ja Indonesian kansainvälisestä olympialiikkeestä syrjäyttämisestä pontimensa saaneissa ”uusien nousevien voimien urheiluliikkeen” GANEFO-kilpailuissa Indonesian Jakartassa 1963. Urheilijoiden täydeksi yllätykseksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti kaikki Jakartassa kilpailleet elinikäiseen kilpailukieltoon, joka kuitenkin kumottiin kestettyään vuoden.
Vielä marraskuussa 1987 Helminen kiisi suoranmitan Australian Melbournessa tuulitulokseen 11,51 sijoittuen nopeimpana eurooppalaisen veteraanien MM-kilpailujen neljänneksi yli 50-vuotiaiden sarjassa. Lentopallo oli lisäksi Helmisen veteraanivuosien lempilaji. Yleisurheilijana hän edusti läpi urheilu-uransa kasvattajaseuraansa Lamminpään Korpea.
Herrasmiehenä ja pidettynä työkaverina tunnettu Torsti Helminen teki työuransa Finlaysonilla ja Tampereen liikuntatoimessa.
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SUL:n toimitusjohtaja.
