Vuonna 2025 kokonaishedelmällisyysluku nousi Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1,30:een. Vuonna 2024 luku oli 1,25, mikä on alin koskaan Suomessa mitattu taso. Nousu oli siten tilastollisesti merkittävä, mutta jäi edelleen selvästi alle väestön uusiutumistason, joka on noin 2,1 lasta naista kohden. Viime vuosien kehitykseen verrattuna muutos merkitsee pientä taittumista pitkään jatkuneessa laskutrendissä.
KOKONAISHEDELMÄLLISYYSLUKU on keskeinen mittari väestökehityksen kannalta, koska se kertoo, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttävät elinaikanaan. Pitkään matalana pysyvä hedelmällisyys vaikuttaa suoraan väestön ikärakenteeseen, työikäisen väestön määrään ja huoltosuhteeseen – erityisesti tilanteessa, jossa kuolleisuus on korkea. Nämä tekijät määrittävät pitkälti tulevaa väestöpohjaa ja julkisen talouden kestävyyttä.
ALUEELLISESTI hedelmällisyysluvut vaihtelevat jonkin verran. Viimeisimmät koko maan kattavat alueelliset tiedot ovat vuodelta 2024, käy ilmi Ikuisuusmedian tekemästä selvityksestä. Keski-Pohjanmaa (1,72 vuonna 2024), Pohjanmaa (1,48) ja Pohjois-Pohjanmaa (1,47) ovat olleet vuodesta toiseen maan korkeimman hedelmällisyyden alueita, kun taas matalimmat luvut ovat keskittyneet Kaakkois- ja Itä-Suomeen sekä osaan Etelä-Suomea. Vuoden 2025 alueellisia lukuja ei ole vielä julkaistu.
KUOLLEISUUS kasvoi vuonna 2025 verrattuna edellisvuoteen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa kuoli noin 59 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin vuonna 2024. Ikuisuusmedian Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvan tarkastelun mukaan kuolleisuuden korkea taso liittyy ennen kaikkea väestön ikääntymiseen, ja vaikutus näkyy erityisen voimakkaasti alueilla, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä on suuri. Vuosi 2025 asettuu kuolleisuuden osalta korkealle tasolle koko 2000-luvun tarkastelussa.
SYNTYVYYDESSÄ nähtiin samaan aikaan lievää elpymistä. Vuoden aikana syntyi noin 45 800 lasta, runsaat 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ikuisuusmedian Tilastokeskuksen ennakkotietoihin perustuvan analyysin mukaan kasvusta huolimatta syntyneiden määrä jäi selvästi kuolleiden määrää pienemmäksi, ja luonnollinen väestönmuutos pysyi negatiivisena. Paikkakuntien väliset erot olivat suuria: kasvukeskuksissa syntyvyys oli suhteellisesti korkeampaa, kun taas monilla pienillä ja ikääntyvillä alueilla kuolleita oli moninkertaisesti syntyneisiin verrattuna.
VUODEN 2025 ennakkotiedot vahvistavat pitkään jatkuneen kaksijakoisen kehityksen. Kuolleisuus pysyy korkealla, syntyvyys matalana ja alueelliset erot korostuvat, vaikka hedelmällisyysluvussa ja syntyneiden määrässä nähtiin hienoinen nousu. Ikuisuusmedian Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvan tarkastelun perusteella Suomen väestökehitys nojaa yhä vahvemmin muuttoliikkeeseen samalla, kun luonnollinen väestönkasvu säilyy miinusmerkkisenä.
Lähde: Tilastokeskus
