Läheisen kuoltua mieleen voi nousta nopeasti hyvin arkisia kysymyksiä.
Kuka maksaa ensi viikolla erääntyvän sähkölaskun? Pitääkö pankkiin soittaa heti? Entä vuokra-asunto, puhelinliittymä ja posti? Milloin pitäisi alkaa huolehtia perunkirjoituksesta?
Ensimmäinen helpottava tieto on, ettei omaisen tarvitse ilmoittaa kuolemasta jokaiselle viranomaiselle ja yritykselle.
Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa tiedon väestötietojärjestelmään, josta se välittyy muun muassa viranomaisille, kunnille, pankeille, vakuutusyhtiöille ja seurakunnille. Tiedon tallentumisessa voi kestää yhdestä kahteen viikkoa.
Omainen voi silti joissakin tilanteissa nopeuttaa asioiden hoitamista ottamalla itse yhteyttä esimerkiksi Kelaan tai vainajan pankkiin.
HAUTAJAISTEN suunnittelua ei tarvitse lykätä siihen asti, että kaikki paperit ovat valmiina. Hautauslupa tarvitaan ennen hautaamista, mutta järjestelyt voi aloittaa jo aikaisemmin. Hautaamisajankohta kannattaa kuitenkin vahvistaa vasta, kun lääkäri on antanut luvan. Sairaala toimittaa hautausluvan yleensä suoraan omaisten ilmoittamalle hautaustoimistolle tai seurakunnalle.
Kuolintodistusta omainen ei tavallisesti tarvitse hautajaisten järjestämiseen tai tavallisten pankki- ja viranomaisasioiden hoitamiseen. Sitä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, jos vakuutusyhtiö tarvitsee tiedon kuolinsyystä korvausasian ratkaisemiseksi.
Hautajaisiin liittyvät laskut ja kuitit kannattaa panna talteen alusta lähtien. Niitä tarvitaan myöhemmin perunkirjoituksessa.
VAIKKA PERUNKIRJOITUS ei ole ensimmäisten päivien asia, yksi siihen tarvittava paperi kannattaa tilata varhain: vainajan sukuselvitys.
Suomi.fi neuvoo tilaamaan sen viivytyksettä, koska toimituksessa voi kestää viikkoja. Sukuselvitystä voidaan tarvita jo ennen perunkirjoitusta esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioissa tai vuokra-asunnon asioita hoidettaessa.
Perunkirjoitusta varten vainajan sukuselvityksen täytyy kattaa tiedot yhtäjaksoisesti 15 vuoden iästä kuolinpäivään. Jos vainaja on elämänsä aikana kuulunut eri rekistereihin, selvitys voi koostua esimerkiksi seurakunnan ja Digi- ja väestötietoviraston antamista todistuksista.
Tilaamista ei siis kannata jättää siihen hetkeen, kun perunkirjoituspäivä on jo sovittu.
KUOLEMA ei pysäytä sähkölaskua, vuokraa tai yhtiövastiketta.
Jos vainajan kotiin tulee lasku pian kuoleman jälkeen, omaisen ei pidä kirjautua vainajan verkkopankkiin maksamaan sitä hänen tunnuksillaan. Pankki sulkee vainajan henkilökohtaiset pankkitunnukset saatuaan tiedon kuolemasta. Tilejä ei kuitenkaan lopeteta, vaan niistä tulee kuolinpesän tilejä.
Ennen perunkirjoitusta vainajan tililtä voidaan maksaa muun muassa hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyviä laskuja sekä sairaala-, vuokra-, yhtiövastike-, sähkö- ja puhelinlaskuja.
Kuolinpesän osakas voi toimittaa laskuja pankille maksettavaksi. Pankkien käytännöissä on kuitenkin eroja, ja pankki voi esimerkiksi pyytää sukuselvitystä ennen joidenkin asioiden hoitamista.
Jos vainajan varat eivät näytä riittävän kaikkiin laskuihin, kaikkea ei pidä ryhtyä maksamaan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Suomi.fi neuvoo huolehtimaan ensin hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvistä menoista ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä pankkiin sekä muihin velkojiin. Kuolinpesän velkojen maksamisella on laissa määrätty järjestys.
MONET TAHOT saavat kuolintiedon automaattisesti, mutta vainajan koko arkielämä ei päivity väestötietojärjestelmän mukana.
Jos yksin asunut henkilö kuolee vuokra-asunnossa, vuokrasopimus ei pääty kuolinpäivään. Vuokran maksamisesta vastaa kuolinpesä niin kauan kuin sopimus jatkuu. Kuolinpesä voi irtisanoa myös määräaikaisen vuokrasopimuksen. Irtisanomiseen tarvitaan kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tai asianmukainen valtakirja.
Kuolemasta kannattaa ilmoittaa itse esimerkiksi työnantajalle, vuokranantajalle tai isännöitsijälle sekä tarpeen mukaan puhelin- ja tietoliikenneyhtiölle, sähköyhtiölle ja muille yrityksille, joiden kanssa vainajalla oli jatkuva asiakassuhde.
Samalla vastaan voi tulla hyvin tavallisia asioita: ensi viikon hammaslääkäriaika, varattu matka tai lehtitilaus. Nekin pitää aikanaan perua.
Kela saa kuolintiedon väestötietojärjestelmästä. Jos vainaja sai Kelan eläkettä tai muuta etuutta, Kela kuitenkin neuvoo ilmoittamaan kuolemasta myös itse mahdollisimman pian. Näin voidaan välttää kuolinkuukauden jälkeisiä liikamaksuja ja niiden takaisinperintää.
Kaikkia sopimuksia ei pidä katkaista kiireessä. Vainajan henkilövakuutukset lakkaavat kuolinpäivään, mutta hänen ottamansa lesken tai perheen yhteiset vakuutukset, kuten kotivakuutus, voivat pysyä voimassa. Niiden muuttamisella ei yleensä ole ensimmäisinä päivinä kiirettä.
VAINAJAN POSTI kannattaa saada paikkaan, jossa sitä joku seuraa. Kirjekuorista voi löytyä laskujen lisäksi tietoa sellaisista sopimuksista, vakuutuksista tai muista asioista, joista läheiset eivät ole aikaisemmin tienneet.
Kuolinpesän postin voi ohjata sitä hoitavan läheisen osoitteeseen. Verohallinnossa oleva kuolinpesän osoite on kuitenkin eri asia ja muutetaan erikseen. Osoitteen muuttamiseen tarvitaan lähtökohtaisesti kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
ENSIMMÄISTEN PÄIVIEN aikana perintöä ei tarvitse alkaa jakaa eikä perukirjaa kirjoittaa.
Syyskuussa 2026 voimassa olevan säännön mukaan perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitus pitää tehdä myös silloin, jos vainajalla ei ollut omaisuutta tai häneltä jäi pelkästään velkaa. Valmis perukirja toimitetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Alussa riittää, että tulevaa varten alkaa kerätä tavaraa samaan paikkaan: sukuselvityksiä, laskuja, kuitteja ja tietoja pankkitileistä, vakuutuksista, omaisuudesta ja veloista. Myös mahdollinen testamentti ja avioehto on hyvä etsiä esille.
Pankki- ja virastoasioita hoitamaan voi ottaa mukaan toisen läheisen. Se ei ole huono ajatus, sillä asioiden hahmottaminen ja keskittyminen voivat menetyksen keskellä olla tavallista vaikeampia.
Ensimmäisinä päivinä kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi. Riittää, että kiireellisimmät asiat saa liikkeelle.
