Mitä konkreettisesti tarkoittaa hautapaikan ”elävä” omistaja? Hautapaikallakin on ”elävä omistaja”. Tämä henkilö tai perhe vastaa haudan hoidosta ja lisävuosien maksuista.
Esimerkiksi kantahämäläisen Sääksmäen evankelis-luterilaisen seurakunnan nettisivuilta (www.saaksmaenseurakunta.fi) ohjeita ja tietoa.
”Hautaoikeuden haltija” -lomakkeen allekirjoitus ei ole suoranainen sitoumus siitä, että allekirjoittajat tullaan aikanaan hautaamaan kyseiseen hautaan.
Lomakkeen allekirjoittaminen antaa yhdelle henkilölle valtuudet tehdä hautaa koskevat päätökset. Mitä noilla valtuutuksilla voi tehdä tai mikä on vastuu? Mitä tarkoittaa? Kuka valitaan, jos ei löydy ketään?
Millainen vastuu on hautapaikan ”elävällä omistajalla”? Koska omaisen hautapaikka ei ole ikuinen, näitä kysymyksiä on sukuhautojen ”omistajien” syytä pohtia ja tarvittaessa selvittää omasta seurakunnastaan tilanne hautapaikan suhteen.
1) Kuka omistaa hautapaikan?
– Melko usein hautapaikan haltijan rooli käsitetään väärin. Hautapaikan haltija ei ole hautapaikan omistaja, vaan oikeammin sanottuna haudan tai hautapaikkojen vastuuhenkilö.
– Hautainhoidon taso määritellään kirkkolain 17 luvun 5§:ssä: ”Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella.”
2) Kuka omistaa hautakiven?
Hautakiveä ei ole pakko hankkia hautaustoimistosta, vaan sen voi tilata esimerkiksi KIVI ry:n jäsenyritykseltä. Hautakiven voi hankkia hautaoikeuden haltija, eli käytännössä useimmiten vainajan omaiset.
3) Miten kauan hautapaikka on voimassa?
– Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen.
4) Mitä jos hautapaikkaa ei maksa?
– Jos omaiset eivät maksa, hauta palautuu seurakunnalle. Se voidaan näin ollen myydä seuraavalle suvulle. Hautapaikan hallintaa voi kuitenkin jatkaa uuden kaksikymmentäviisi vuotta käsittävän ajanjakson maksulla, joka on noin 20 euroa.
5) Miten hautapaikan hinta määräytyy?
– Yleisin hinta on noin 150-250 euroa hautapaikasta. Tämän lisäksi pitää maksaa toimenpidemaksu, joka on n. 400-700€. Tämän lisäksi vielä tulee hoitokuluja haudasta, jotka maksetaan kerrallaan 25 vuodeksi.
6) Mitä vanhoille haudoille tapahtuu?
– Seurakuntayhtymä ilmoittaa hautapaikkojen mahdollisesta palautumisesta seurakunnan haltuun hautausmailla yhteydenottopyynnöillä. Hauta siirtyy seurakunnalle vasta siirtymäajan jälkeen.
7) Mikä on ”ainaishauta”?
– Hauta, joka on lunastettu määräämättömäksi ajaksi.
8) Mitä jos ei ole varaa maksaa hautajaisia?
– Hautajaiset maksetaan periaatteessa aina vainajan omista varoista. Jos varoja ei ole eivätkä omaisetkaan halua tai pysty maksamaan hautajaisia, laskut maksaa vainajan viimeisin kotikunta. Jos vainajalla ei ole ollenkaan sukulaisia, kunnan sosiaalitoimi voi hoitaa kaikki järjestelyt.
Lähteet: evankelis-luterilaisten seurakuntien nettisivut, www.finlex.fi, Google sekä ChatGPT
