Valtion tekemät rahoitusleikkaukset ovat nostaneet hautaustoimen kustannuksia seurakunnissa ympäri Suomen, ja pakottaneet ne tarkistamaan hintojaan. Vuoden 2025 alussa evankelis-luterilainen kirkko menetti 19,6 miljoonan euron tukisumman, mikä pudotti valtion korvausosuuden hautaustoimen kuluista 52 prosenttiin aiemman 80 prosentin sijaan. Koska kirkollisveroa ei lain mukaan saa käyttää hautaustoimen rahoittamiseen, seurakunnat joutuvat kattamaan kasvavan osan menoistaan asiakasmaksuilla.
OULUN seurakuntayhtymässä leikkaukset valtiontukeen ja leikkauksista seuranneet korotukset tuntuivat konkreettisesti.
”Lovi oli iso. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä oli mukana 4,3 miljoonaa euroa valtionavustusta. Vuoden 2025 talousarviossa 2,9 miljoonaa euroa ja ensi vuoden 2026 talousarviossa valtionrahoitusta on arvioitu 2,7 miljoonaa euroa. Valtionavustus ei ole pelkästään hautaustoimelle tarkoitettu, sitä käytetään myös esim. aluerekisterikeskuksen toiminnan ylläpitämiseen”, Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen johtaja Sanna-Kaisa Rivasto kuvaa Ikuisuusmedian haastattelussa.
Valtion tukiosuuden pienentyessä Oulu nosti hautausmaksuja jopa 25–70 prosentilla palvelusta riippuen. Rivaston mukaan linjaus perustui valtakunnallisiin ohjeistuksiin:
”Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti hautaustoimen kustannuksista 50 prosenttia pitäisi pystyä kattamaan asiakasmaksuilla. Tätä ohjeistusta on pidetty ohjenuorana ja tuo 50 prosenttia tavoitteena”, Rivasto jatkaa.
HINNANKOROTUKSET voivat tuntua erityisesti taloudellisesti tiukoissa tilanteissa esimerkiksi vähävaraisten perikuntien ja kuolinpesien kohdalla.
”On selvää, että osalle kuolinpesistä nousevat hinnat ovat hankalia. Varaton kuolinpesä voi saada hautausavustusta hyvinvointialueelta.”
Jos valtionosuus laskee tulevina vuosina edelleen, miten Oulu aikoo varautua siihen? Uhkaavatko uudet korotukset? Joudutaanko hautauspalveluiden laajuutta tai laatua muuttamaan?
”Uudet korotukset ovat mahdollisia. Hautaustoimen kustannuksia tarkastellaan koko ajan ja esim. sisäisiä prosesseja pyritään tehostamaan”, Rivasto sanoo.
KOSKA kirkollisveroa ei lain mukaan saa käyttää hautaustoimen kuluihin, miten seurakuntayhtymä tasapainottaa oman taloutensa tilanteessa, jossa palvelut ovat lakisääteisiä mutta niiden rahoitus vähenee?
”Lakisääteiset yhteiskunnalliset palvelut tulee kustantaa valtionrahoituksella ja asiakasmaksuilla. Yhtälö on aika selkeä: jos toisen osuus pienenee, on toisen osuuden noustava”, Rivasto päättää.
PAINE hintojen korotuksiin liittyen ei koske vain seurakuntia, sillä hautaustoimistot kertovat myös asiakkaiden pohtivan nykyisin kustannuksia aiempaa jonkin verran enemmän.
”Aihe nousee jonkin verran esille keskustelussa asiakkaiden kanssa. Ammattitaitoinen hautaustoimisto kertoo asiakkailleen erilaiset hautausvaihtoehdot ja niiden vaikutukset hautajaisten kokonaiskustannuksiin, mm. tuhkan sirottelun muualle kuin hautausmaalle. Hautaustoimiston palveluihin ja niiden kustannuksiin seurakunnan hinnoilla ei ole suoranaista yhteyttä, eikä hautaustoimistojen kulurakenne muutu seurakuntien hautaustoimen rahoituksen mukaan”, Suomen Hautaustoimistojen Liiton puheenjohtaja Sari Koukkari kuvaa tilannetta Ikuisuusmedialle.
Koukkarin mukaan kustannusten nousu hautaustoimistoissa johtuu monista samoista tekijöistä kuin muillakin toimialoilla.
”Kuten kaikilla muillakin aloilla, kustannusten nousu on hyvin monitahoista ja hautaustoimistojen osalta siihen vaikuttaa mm. arvonlisäveron, puun, polttoaineen, palkkakehityksen ja muiden materiaalihankintojen hinnat. Hautaustoimistojen kustannukset tulee kattaa hautaustoimeksiannoista, joten kustannukset siirtyvät hautaustoimiston palveluihin ja tuotteisiin”, Koukkari jatkaa.
HAUTAUSTAVAT ovat jo muuttuneet, ja muutoksen arvioidaan jatkuvan. Tuhkahautaus on yleistynyt merkittävästi jo ennen hautauskulujen nousua.
”Tuhkaushautaus on ollut jo useiden vuosien ajan suositumpi hautausmuoto kuin arkkuhautaus, jo siis ennen seurakuntien hautaustoimen maksujen nousua. On vielä vaikea arvioida, minkä verran seurakuntien nostamat hautausmaksut vaikuttavat asiakkaiden valintoihin hautaustoimistossa. Tuhkan sirottelu muualle kuin seurakuntien ylläpitämiin hautausmaihin tullee lisääntymään ainakin jonkin verran”, Koukkari sanoo.
FAKTA
Mitä tarkoittaa hautapaikan ”omistus”?
Suomessa hautapaikkaa ei yleensä omisteta omistusoikeudella, vaan sille ostetaan haudan hallinta-/hautaoikeus määräajaksi (useimmiten 25 vuotta). Jos hallinta-aikaa ei jatketa, hauta palautuu seurakunnalle.
Hallinta-ajan jatkaminen ostetaan yleensä 10–25 vuoden pätkissä. Hinnat vaihtelevat: esimerkiksi jatko 25 vuodeksi voi olla ~125 € tai vastaavasti pieni hinta per vuosi (esim. 10 €/v mallia). (Kunnittaiset erot suuria.)
Haudanhoito/hoitomaksu vuosittainen tai jaksoittainen hoitomaksu:
Joissain seurakunnissa on vapaaehtoisia tai pakollisia hoitomaksuja (esim. ylläpito-/kunnostusmaksuja). Haudanhoitopakettien hinnat vaihtelevat kympeistä satoihin euroihin vuodessa tai kausimaksuina.
Mahdollinen kunnan/seurakunnan vuosimaksu tai alueen ylläpitomaksu:
Joissain hautausmaissa voi olla erillisiä alueen ylläpitomaksuja; käytäntö vaihtelee paikallisesti.
Tyypillinen toistuva kuluerä on hallinta-ajan jatkaminen (ostetaan esim. 10–25 vuoden välein) ja mahdollinen haudanhoitomaksu/ylläpitomaksu. Vuositasolla nämä voivat olla muutamasta kympistä satoihin euroihin riippuen valinnoista ja paikasta.
Mitä kerta- ja satunnaiskuluja hautapaikkaan liittyy?
Hautapaikkamaksu/hautapaikan lunastus (kertaostos, kun haudataan uusi hauta): hyvin eri suuruusluokkaa kunnittain — esimerkkejä: uurnahauta 70–555 €, arkkuhauta 180–1600 € tai enemmän riippuen paikasta ja hautasijojen määrästä.
Hautakivi tai muistomerkki:
Hautakiven/muistomerkin hankinta ja kivirakennustyöt, joiden kustannus yleensä satoja ja jopa tuhansia euroja riippuen kivestä, asentamisesta ja kaiverruksesta.
Kaiverrus ja lisätyöt (esim. teksti, symbolit, värjäykset) — erillisiä maksuja hautakiven toimittajalta tai hautausmaan luvista.
Mitä tapahtuu, jos haudan hallinta-aikaa ei jatketa?
Jos hallinta-aikaa ei jatketa tai maksuja ei suoriteta, hauta yleensä palautuu seurakunnalle ja paikka voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että omaisten on huolehdittava jatkomaksuista, jos he haluavat säilyttää paikan. (Kirkko ja Kaupunki)
Esimerkkilukuja (paikallisia hinnastoja, voimassa 2025-2026, suuntaa-antavia)
Kouvola: muistolehto/sirottelu 70–100 €; uurnahauta 200–310 €; arkkuhauta 400–1600 € eri vaihtoehdoissa. ()
Hämeenlinna: arkkuhauta 180–530 € (riippuen koosta/paikasta); hallinta-ajan jatkaminen erikseen. (Hämeenlinnan seurakunnat)
Järvenpää: arkkuhauta 1 paikka 10 v = 180 €, 25 v = 450 €; uurnahauta 10 v = 140 €, 25 v = 350 €. (Järvenpään seurakunta)
Janakkala (haudanhoitomaksu-esimerkki): erilaisia hoitopaketteja; hinnat voivat olla esim. 73 €–740 € riippuen palvelutasosta. (Janakkalan seurakunta)
Lähteet: helsinginseurakunnat.fi, Janakkalan seurakunta, Kirkko ja Kaupunki, Liedon seurakunta, Hämeenlinnan seurakunnat, Järvenpään seurakunta
