Hautausmailla tehtävä kesätyö on osa seurakuntien vuosittaista perustoimintaa ympäri Suomen. Joka kesä hautausmaat työllistävät satoja kausityöntekijöitä, joista moni on ensimmäisessä työpaikassa. Osa palaa vuosi toisensa jälkeen.
Nyt kesätyöhaut ovat käynnissä. Kenelle kuvataiteilija Joel Slotte suosittelee hautausmaatyötä ja mitä eväitä se voi antavaa nuorelle ihmiselle? Hänellä on pitkä kokemus kesän erilaisista hautausmaatöistä.
”Hautausmaalla työskentely on sosiaalista ja sopii sellaiselle tyypille. Samalla sopii myös introvertille tyypille joka haluaa olla omassa rauhassa haravoimassa. Sopii ylipäätään ihmiselle joka on utelias elämän rajallisuudesta ja haluaa tutustua siihen”, Joel Slotte neuvoo ja lisää työn sopivan ulkona viihtyvälle.
Hänen mukaansa antoisaa voi olla myös esimerkiksi historiaa opiskelevalle tai siitä kiinnostuneelle. Taiteellinen luonne voi viihtyä ja nähdä hautausmaalla kauneutta ympärillään. Omille ajatuksille saattaa löytää virikkeitä.
”Sopii myös ihmisille, jotka pitävät varhaisista herätyksistä”, hän naurahtaa ja tunnustaa, ettei itse kuulu siihen joukkoon.
Työ on toisteista ja jos haluaa ylläpitää henkilökohtaista fysiikkaa, niin työ on sopiva koska haravointi on äärimmäisen fyysistä.
”Hartialihakset ja käsivarret kehittyvät”, Slotte tunnustaa.
Monelle kesätyöntekijälle hautausmaa on ensimmäinen kosketus kuoleman konkreettisuuteen. Kuva: Tapani Postila
SUURISSA seurakuntayhtymissä kesätyöntekijöiden määrät ovat huomattavia. Tampereella hautausmaille palkataan kesäisin yli sata työntekijää. Lahdessa ja Jyväskylässä puhutaan kymmenistä kausityöntekijöistä.
Keskisuurilla ja pienemmillä paikkakunnilla hautausmaat muodostavat myös merkittävän osan kesätyöpaikoista, vaikka yksittäisen seurakunnan rekrytointi voi olla vain muutaman työntekijän kokoinen.
Yhteenlaskettuna hautausmaihin liittyviä kesä- ja kausityöpaikkoja on valtakunnallisesti useita satoja, mahdollisesti lähellä tuhatta, kun mukaan lasketaan kaikki seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Tarkkaa kokonaislukua ei ole koottu yhteen, mutta Kirkkorekry-palvelun hakuilmoitukset antavat vuosittain kuvan siitä, että hautausmaat ovat yksi kirkon suurimmista kausityöllistäjistä.
Työt eivät rajoitu pelkkään nurmikon leikkaamiseen. Hautausmailla tehdään vihertyötä, istutuksia, käytävien ja alueiden kunnossapitoa sekä hautojen hoitoon liittyviä tehtäviä. Joissakin seurakunnissa kokeneemmat työntekijät osallistuvat myös haudankaivuuseen ja hautausten valmisteluun. Työ on fyysistä, usein hiljaista, ja tapahtuu ympäristössä, jossa elämän ja kuoleman rajapinta on jatkuvasti läsnä.
Monelle kesätyöntekijälle hautausmaa on ensimmäinen kosketus kuoleman konkreettisuuteen.
Hautausmaa on samalla paikka, jossa työ saa poikkeuksellisen merkityksen. Juuri tämä tekee hautausmaatyöstä erilaisen kuin monista muista kesätöistä.
