Kainuussa kummittelee? Ainakin tiedetään, ettei kaikki pysy näkyvissä.
Metsissä, taloissa ja pihapiireissä on kerrottu tarinoita olennoista, jotka eivät ole täysin tästä maailmasta. Kummitukset, keikkaat ja kalmalaiset ovat kulkeneet suullisena perintönä sukupolvelta toiselle ja löytäneet tiensä myös kirjoihin, peleihin ja elokuviin.
Nyt nuo tarinat ovat vallanneet Kainuun museon Kajaanissa. Kummituksia, keikkaita ja kalmalaisia -näyttely avattiin 11.10. ja on noussut ilmiöksi, joka on houkutellut museoon ennätysmäärän kävijöitä. Kainuun museo ylitti 12 000 kävijän rajapyykin vuonna 2025. Edellinen kävijähuippu nähtiin vuonna 1986 presidentti Urho Kekkosen kuolemaan liittyneen muistokirjan aikaan. Asiasta kertoi ensin Kainuun Sanomat.
Suosion taustalla ei ole pelkkä säikyttely. Kainuulainen kauhuperinne on moniulotteista ja syvästi ajassa kiinni. Tarinat ovat toimineet viihteenä, mutta myös varoituksina ja selityksinä maailmalle, joka on usein ollut ankara ja arvaamaton.
Sodat, miehitykset ja nälän vuodet ovat jättäneet jälkensä kertomuksiin, samoin kirkon opit ja paikalliset uskomukset. Kauhun rinnalla kulkee myös huumori, joka on auttanut ihmisiä kestämään pelkoa ja epävarmuutta.
NÄYTTELY RAKENTUU tarinoiden ympärille, mutta ei jää vain tekstien varaan. Kävijä voi kuunnella kertomuksia, tarkastella esineitä ja valokuvia museon kokoelmista sekä nähdä, mitä kaikkea paljastuu uv-valossa. Tunnelma on tietoisesti häiritsevä. Äänimaailma ja visuaaliset ratkaisut tekevät kokemuksesta fyysisen, eivätkä jätä katsojaa täysin sivustaseuraajaksi.
Kokonaisuus ei pyri shokeeraamaan turhaan. Kuolema ja pelko esitetään osana arkea, ei poikkeuksena. Näyttely muistuttaa siitä, että tarinat ovat olleet tapa käsitellä asioita, joille ei ole ollut helppoja vastauksia.
Näyttelyn rakentamisesta vastasi museomestari Joonas Haataja. Visuaalinen ilme syntyi yhteistyössä museoassistentti Ville Penttisen kanssa, joka vastasi myös graafisesta suunnittelusta, taitosta ja useista kuvituksista. Tutkimustyön ja näyttelyn käsikirjoituksen laativat maakunta-amanuenssi Jarkko Kauppinen ja näyttelyamanuenssi Henna Kettunen. Lopputulos on harkittu ja ehjä, eikä se yritä selittää kaikkea valmiiksi.
Näyttely sisältää voimakkaita ääniä ja teemoja, eikä sitä suositella alle 12-vuotiaille tai herkille katsojille.
Näyttelyn vetovoima kertoo tästä ajasta. Kun maailma tuntuu epävarmalta, vanhat tarinat palaavat. Ne antavat näkökulman pelolle ja kuolemalle, mutta myös yhteyden niihin, jotka ovat eläneet ennen meitä. Kainuussa kummitukset eivät ole vain menneisyyttä. Ne ovat osa tapaa ymmärtää elämää, sen haurautta ja sen pimeämpiä puolia.
Kummituksia, keikkaita ja kalmalaisia on esillä Kainuun museossa 31. tammikuuta 2026 saakka ja sisäänpääsy on maksuton.
