Kodittomuustutkija, poliitikko ja kansalaisaktivisti Juha Hyrkäs on voittanut kuolemanpelon kohtaamalla sen mitä rajuimmalla tavalla: kodittomana ja sairaana.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä
Kodittoman ihmisen kuolemaan liittyvät olosuhteet jäävät poliisin selvitettäviksi. Helsingin alueella kuolemansyyntutkintaa hoitaa Helsingin poliisilaitos.
”Mikäli henkilö kuolee ulkona tai kotona eli ylipäänsä jossain muualla kuin lääkärin valvonnan alla, poliisi käynnistää kuolemansyyntutkinnan. Poliisi selvittää menehtyneen henkilön henkilöllisyyden ja kuolemaan johtaneet olosuhteet. Apuna voivat olla mahdolliset ohikulkijat, silminnäkijät ja omaiset”, kiteyttää kuolemansyyntutkintaa tekevä Sini Kallijärvi Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä.
Kallijärven mukaan kadulla kuolleen henkilöllisyys yleensä selviää, sillä esimerkiksi täysin kodittomilla henkilöillä on yleensä koko omaisuus mukanaan – myös jokin henkilöllisyystodistus.
”Kadulta löytyneellä henkilöllä on useimmiten mukanaan ainakin pankkikortti. Sen mukaan selvitetään onko kyseessä dokumentin osoittama henkilö. Asuinpaikastakin etsitään tietoa”, Kallijärvi lisää.
Jollei vainajalla ole mitään henkilöllisyyteen viittaavaa dokumenttia, etsintään voidaan Kallijärven mukaan käyttää hyväksi poliisin omia rekistereitä, erilaisia läheisen katoamiseen liittyviä ilmoituksia sekä muita tuntomerkkejä. Viime kädessä on mahdollista käyttää DNA-tutkimustakin.
”Mikäli omaisia on, tieto vainajan kuolemasta toimitetaan heille. Mikäli omaisia ei ole tiedossa, tehdään sukuselvityksellä. Sukulaisten kautta saadaan useimmiten tietoa kuolleen henkilön mahdollisista sairauksista, elintavoista ja päihteiden käytöstä. Mikäli kuolinsyy liittyy todennäköisesti henkilöllä olleeseen kuoleman selittävään sairauteen eikä kuolemaan epäillä liittyvän mitään muuta, ruumiinavausta ei tarvitse tehdä.”
Jos kuolinsyy on tuntematon, kuolemaan johtaneet olosuhteet ovat epäselvät tai siihen liittyy esimerkiksi tapaturma tai itsemurha, ruumiinavaus tehdään.
”On kaksi eri kuolemansyyn selvittämisen tapaa: lääketieteellinen ja oikeuslääketieteellinen. Mikäli kyseessä on oikeuslääketieteellinen kuolemansyyntutkinta, vainaja siirrätetään poliisin toimesta oikeuslääkintäyksikköön odottamaan ruumiinavausta”.
Lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä vainaja siirrätetään sairaalaan ja kuolemantapaus ohjataan häntä hoitaneelle lääkärille.
”Vaikkei ihmisellä olisi kotia, yleensä hänestä on kuitenkin sairaushistoriaan liittyvää tietoa. Kadulla kuolleen kodittoman kohdalla olosuhteet voivat kuitenkin olla niin epäselviä, että ruumiinavaus on tehtävä”, lisää Kallijärvi.
SOSIAALITOIMI tekee päätöksen hautausavustuksesta, mikäli kuolinpesässä ei ole varoja. Johtava sosiaalityöntekijä Petri Peitola Helsingin etuuskäsittelystä kertoo, että avustuksen myöntämisen ratkaiseva tekijä ei siis ole kodittomuus, vaan varattomuus.
”Kuntien velvollisuus on viime kädessä vastata hautaustoimenpiteistä, jos vainaja on todettu varattomaksi”, hän kiteyttää.
Jollei omaisia ole, hautausavustusta hakee tilanteesta riippuen poliisi, sairaala tai palveluasumista tarjoava taho. Käytännössä sosiaalitoimi pyytää vainajasta ajantasaiset tiliotteet ja verotiedot. Mikäli niitä ei kukaan toimita, kustannukset asetetaan perintään kattamaan kuluja.
”Aina vainajan varallisuudesta ei ole täyttä tietoa. Lopullinen varallisuus selviää silloin, kun kuolinpesän asiat on hoidettu ja perunkirjoitus tehty”, sanoo Peitola.
Omaisilla ei ole velvollisuutta osallistua hautajaisten maksamiseen tai järjestelyihin.
”Kasvava ilmiö näyttäisi olevan se, ettei vainaja ole enää ollut väleissä lähisukulaisten kanssa. Liekö se suurkaupungin ilmiö. Me toki toivoisimme, että yhteydenotto tulisi ensisijaisesti omaisilta, mikäli heitä on.”
Kun varattomuus todetaan, sopimushautaustoimisto Pietet hoitaa Helsingissä hautauksen alusta loppuun. Lähtökohtaisesti tehdään tuhkahautaus, ellei vainaja ole toivonut arkkuhautausta. Hautauskulut jäävät useimmiten alle 500 euroon henkilöltä.
”Summa sisältää seurakunnan kulut ja hautaustoimenpiteet. Muistolaattaa summa ei sisällä ja käytännössä tuhkat päätyvät usein olemassa oleville yhteishautauspaikalle.” kertoo Peitola.
Peitolan mukaan hakemuksia tulee Helsingin kaupungille noin 70 kuukaudessa. Varsinaista tilastoa ei kodittomien osalta ole. Hän arvelee, että tästä määrästä tuskin kymmentäkään on asunnottomien osuus.
