Kynttilöitä haudoilla. Tummassa illassa kynttilämeri valaisee ympäristöä. Hautausmailla muistokynttilöiden osalta on kaksi selkeästi erottuvaa sesonkia: pyhäinpäivä ja joulu. Joulun pyhinä kynttilöitä tuodaan eniten omaisten ja läheisten muistoksi ympäri Suomea.
Pyhät loppuvat aikanaan. Arjen koittaessa kynttilät sammuvat ja kynttilämeri on vain muisto. Kynttilät muovisine kuorineen muuttuvat jätteeksi.
”Joulun aikana kertyvä kynttiläjäte pelkästään Joensuun hautausmailla on jäteseurannan mukaan 3000–4000 kiloa vuosittain. Hautausmaille tuodaan varovaisesti arvioiden kymmeniä tuhansia kynttilöitä joulun pyhinä, kertoo Joensuun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän puistopuutarhuri Janne Karvonen.
”Kun tähän lasketaan mukaan pyhäinpäivä ja yleisesti vuoden aikana kertyvä kynttiläjäte, on kertymä kaikkiaan yli 10 000 kiloa, joten voidaan puhua hyvin merkittävistä määristä kynttiläjätettä, Karvonen jatkaa.
Oulun seurakuntayhtymällä on kolmetoista hautausmaata. Hautausmailla jätehuollosta vastaa eri toimijat ja niiden jätemääriä seurataan laskutuksesta ja ympäristöraporteista.
”Pelkästään yhden juhlapyhän jälkeen määrät lasketaan kokonaisuutena noilla Oulun kolmellatoista hautausmailla tonneissa”, tietää Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien vs. ylipuutarhuri Outi Soukainen.
Kokkolassa arvioidaan palavan haudoilla joulun pyhinä noin parisenkymmentätuhatta muistokynttilää. Lähes puolella haudoista palaa joulupäivän iltana kynttilä.
”Kokkolan hautausmailla suoritetaan jäteastioiden tyhjennys joulun jälkeen, koska astiat ovat pyhien jälkeen aika täynnä. Puhutaan varmasti vaihtolavallisesta energiajätettä. Lisäksi on lasi- ja metallijäte, tietää jätemäärästä hautausmaan työnjohtaja Niclas Leminen.
Seinäjoen seurakunnalla on Törnävän, Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron hautausmaat. Kynttilöitä tuodaan haudoille tuhansia ja tuhansia. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
”Joulun jälkeen jätehuollossa kynttiläjätteen kokonaismäärä liikkuu noin 25-30 kuutiossa, sanoo Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö ja työsuojelupäällikkö Esko Karttunen.
Pienissäkin seurakunnissa joulun pyhinä kynttilöillä muistetaan laajasti läheisiä. Viitasaaren seurakunnan kolmelle hautausmaalle tuodaan jouluna arviolta 300-400 kynttilää. Noista kynttilöistä runsaat 70 on seurakunnan viemiä ostopalveluna.
”Kynttiläjätettä kertyy joulun aikaan sekä tammikuun alku mukaan lukien noin 1,5 kuutiometriä yhteensä kahdelta hautausmaalta. Kolmas hautausmaa on saaressa ja siellä käynti on talvisin vähäistä, kertoo Viitasaaren seurakunnan seurakuntamestari Pertti Ruuska.
JOULUN pyhinä muualle haudattujen muistelupaikat ovat myös suosittuja. Kynttilöitä palaa vieri vieressä erilaisten muistopaikkojen ympärillä. Paikka voi näyttää yhtenäiseltä liekkien mereltä.
Muualle haudattujen muistopaikat kokoavat läheisiään muistaneiden kynttilöitä. Viitasaaren seurakunnalla on kaksi muualle haudattujen muistopaikkaa ja niille tuodaan yhteensä satakunta jouluista muistokynttilää.
Kokkolassa muualle haudattujen hautapaikalle Annan hautausmaalla tuodaan 2000-3000 kynttilää joulun aikaan.
”Muistelupaikoille tuodaan erittäin paljon kynttilöitä. Turvallisuusnäkökulmasta katsottuna liikaakin, Joensuun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän puistopuutarhuri Janne Karvonen paljastaa.
Vieri viereen asetellut kynttilät aiheuttavat etenkin kaatuessaan riskin hallitsemattomalle allaspalolle, jolloin kynttilät syttyvät palamaan muovikuorineen.
”Tästä on aiheutunut merkittäviä vaaratilanteita, joihin on tarvittu palokunnan apua”, Karvonen kertoo.
Hautausmaiden muistopaikoilla on näkynyt myös roihuja. Karvonen muistuttaa, että niiden polttaminen on ehdottomasti kiellettyä. Joensuussa hautausmaan henkilökunta joutuukin aina aattoillan aikana poistamaan kaatuneita kynttilöitä ja roihuja tilanteen kurissa pitämiseksi.
Oulussa myös muistopaikat keräävät paljon kynttilöitä. Turvallisuuteen on panostettu.
”Oulun hautausmaalla on jouluaattona erikseen sovittu palovartiointi muualle haudattujen muistopaikalla”, toteaa Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien vs. ylipuutarhuri Outi Soukainen.
KYNTTILÄROSKIEN poistaminen haudoilta on omaisten vastuulla. Tarkemmin määriteltynä hautaoikeuden haltija vastaa haudan siisteydestä. Käytäntö on sama lähes jokaisella hautausmaalla.
”Ikävä kyllä muistelupaikkojen kynttiläjäte jää valtaosin hautausmaan työntekijöiden siivottavaksi. Yleensä muistelupaikat pyritään siivoamaan heti joulunpyhien jälkeen resurssien niin salliessa. Lisäksi välipäiville jää vielä runsaasti roskisten tyhjentämistä, kun omaiset siivoavat kynttilöitä haudoilta”, tietää puistopuutarhuri Janne Karvonen Joensuun tilanteesta.
Seinäjoella seurakunta huolehtii myös muistomerkkien kynttilän hylsyjen keräämisestä.
”Työ aloitetaan heti ensimmäisenä arkipäivänä joulun pyhien jälkeen”, mainitsee puistopäällikkö ja työsuojelupäällikkö Esko Karttunen.
Oulussa kynttiläjäte kerätään joulun jälkeen yleisiltä muistomerkeiltä, mutta muutoin yleiset siivoustyöt jäävät kevääseen. Käytännössä omaisten tulisi huolehtia itse läheisensä haudasta ja siis myös kynttilöiden keräämisestä talvikuukausina.
”Myös muulloin kuin juhlapyhinä tuodaan kynttilöitä, joten käytännössä roskaa jää kerättäväksi myös paljon kevätsiivoustöiden yhteyteen”, tietää Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien vs. ylipuutarhuri Outi Soukainen.
”Usein kynttilät tahtovat jäädä haudoille, varsinkin niille joissa harvemmin käydään. Näitä sitten omaiset keräilevät yleensä keväällä, kun lumipeitteen sulaminen alkaa, toteaa hautausmaan työnjohtaja Niclas Leminen Kokkolasta.
Viitasaarella Keski-Suomessa on yleensä reilun lumiset talvet. Jos seurakunnan kanssa on sopimus kynttilöiden viennistä, seurakunta myös poistaa ne, samalla muiden samalle haudalle viemien kynttilöiden roskat.
”Muuten vastuu on omaisilla – joskin roskia poistetaan hautausmailta yleisesti kevätsiivousten yhteydessä”, Viitasaaren seurakunnan seurakuntamestari Pertti Ruuska kertoo hautausmaiden jätehuollosta.