Ratakierroksen kolminkertainen ja aidatun ratakierroksen viisinkertainen Kalevan kisojen voittaja, sekä pitkien aitojen Rooman olympiakisojen viides, Jussi Rintamäki menehtyi 89-vuotiaana, pitkällisen sairauden uuvuttamana, 21. maaliskuuta 2025 kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Hän oli syntynyt Ilmajoella 4.7.1935.
”Luonteeltaan isä oli myönteinen, hänellä oli pieni pilke silmäkulmassa, ihmiset pitivät hänestä, työasioissa hän oli toisaalta tiukka, toisaalta ymmärtäväinen, joka osasi usein ratkaista asioita huumoriaan hyväksi käyttäen”, hänen poikansa Jere Rintamäki kertoo.
Etelä-Pohjanmaalta Turkuun muuttanut Rintamäki työllistyi ensin lyhyeksi aikaa kaupungin puhelinlaitokselle, mistä työura jatkui reilun vuosikymmenen verran pelastuslaitoksen palveluksessa. Pajulahdessa 1960-luvun alussa liikunnanohjaajaksi kouluttautunut ex-huippu-urheilija nimitettiin seuraavalla vuosikymmenellä Turun apulaisliikuntatoimenjohtajaksi, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1995.
”Isä antoi ohjeita nuorille juoksijoille, valmennustyössä hän oli enemmän mukana korkeimmalla sarjatasolla pelanneiden, Turun Namikan koripallojoukkueen ja Raision Loimun lentopallojoukkueen fysiikkavalmentajana”, Jere Rintamäki toteaa.
Kasvattajaseuransa Ilmajoen Kisailijoiden lisäksi Rintamäki ennätti edustaa vuoden 1957 Vaasan Vasamaa, ennen siirtymistään Turkuun, sen varttimailereistaan tunnettuun Turun Tovereihin. Heti Turkuun muuton myötä Rintamäen sileän ratakierroksen ajasta lohkesi pari sekuntia ja aidatusta ratakierroksesta löytyi nopeasti päälaji Etelä-Pohjanmaan kasvatille.
”1950-luvun loppuvuosiin Suomen yleisurheilu oli toipunut sotavuosista, kilpailuja oli paljon ja niissä runsaasti yleisöä, Turun Tovereiden neljännesmaileritähdet Voitto Hellstén, Pentti Rekola ja isäni kiersivät ahkerasti kilpailuja, pitkillä kilpailumatkoilla jokainen ajoi vuorollaan, isänikin, vaikka hänellä ei silloin ollut ajokorttia, muistelee isäänsä Jere Rintamäki.
Jussi Rintamäen lahjakkuus pantiin isommin merkille hänen vallatessaan nuorten sarjan SM-kilpailujen ratakierroksen hopeaa 1955 Vammalassa. 1958-1963 Rintamäki valtasi sileällä ratakierroksella Kalevan kisojen korkeimman palkintokorokkeen kolmesti, aidatulla ratakierroksella Suomen mestaruus tuli viidesti peräkkäin, 1959 Helsingistä, 1960 Hämeenlinnasta, 1961 Mikkelistä, 1962 Lappeenrannasta ja 1963 Kankaanpäästä.
SM-viestien ratakierroksen viestissä Turun Tovereiden aituri nousi korkeimmalle palkintokorokkeelle 1958-1963, kuutena vuotena peräkkäin. Joka kerta hän sai vierelleen Pentti Rekolan, ja kahtena ensimmäisenä vuonna Voitto Hellstenin. Muut joukkueissa juosseet olivat Matti Hill, Karl Blomqvist, Kalevi Gunn, Matti Sirkiä ja Volmar Wikström. Hillin, Rintamäen, Rekolan ja Hellstenin Turussa 1958 juoksema 3.13,0 säilyi seurajoukkueiden Suomen ennätyksenä 23 vuotta. Varkauden SM-viesteissä 1959 Jussi Rintamäki juoksi lisäksi kultaa TuTo:n pikaviestijoukkueessa.
Matti Hannus kirjoittaa teoksessaan kultaiset kentät – Suomen yleisurheilun vuosisata, kuinka Jussi Rintamäki johti 150 metrin kohdalla pitkien aitojen olympiafinaalia Roomassa 1960, ja kuinka törmäys kahdeksanteen aitaan aiheutti ilmiselvän suomalaismitalin vaihtumisen viidenteen sijaan, silloisella SE-ajalla 50,8.
Kahta vuotta myöhemmin arvokilpailumitali oli vieläkin lähempänä. Pituus- ja seiväshyppääjien mitalisateessa, Belgradin EM-kilpailuissa, Rintamäen ennätyksensä, 50,8 sivuaminen toi Salvatore Moralen maailmanennätyksellä 49,2 voittamassa finaalissa neljännen sijan, 0,3 sekunnin päässä mitalista.
1961 ei järjestetty arvokilpailuja, vuosi oli Rintamäen paras. Leipälajissaan hän kellotti 51,2 tai paremmin seitsemän kertaa, ja sileällä ratakierroksella Kouvolassa heinäkuun alussa ennätyksensä 46,9.
1955-1963 Jussi Rintamäki edusti maaotteluissa Suomea kerran 200 metrillä, 15 kertaa sileällä ja 23 kertaa aidatulla ratakierroksella, sekä 18 kertaa ratakierroksen viestissä. Maaotteluedustuksista hänelle kertyi 30 voittoa.
Lajinsa Suomen ennätystä Rintamäki korjaili neljä kertaa, ensimmäisen kerran Turussa 8.8.1960 ajalla 51,4 ja viimeisen kerran Belgradin EM-kilpailussa 14.9.1962. Lisäksi hänelle kirjattiin maajoukkueen Suomen ennätys ratakierroksen viestissä Tukholman Ruotsi-ottelussa 10.9.1961 ajalla 3.09,8, Rintamäen voitokkaasti ankkuroiman viestin muut juoksijat olivat Pertti Ålander, Pentti Hänninen ja Tarmo Rauhala.
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SUL:n toimitusjohtaja.
