Aatto Ainali syntyi jouluaattona 1945 Raution Typpössä Yrjö ja Impi Ainalin perheeseen neljäntenä seitsemästä lapsesta. Maatilan elämää värittivät isän vastuut pankki- ja kunnallismaailmassa ja isoisältä, kansanedustaja ja maallikkosaarnaaja Sakari Ainalilta peritty kristillinen usko.
Kansakoulunopettaja näki urheilevassa, mutta ujohkossa pojassa lahjakkuutta ja sai hänet hakemaan vuotta muita myöhemmin Kalajoen yhteiskouluun. Erityisesti kielet sujuivat helposti. Ruotsinkieliset innostivat ekonomiopintoihin Åbo Akademissa. Opiskelija-asunnon seinältä Turussa löytynyt kitara oli alku elämänmittaiselle musiikkiharrastukselle.
TYÖURANSA Aatto Ainali teki Osuuspankkiryhmässä. Pankkitarkastajana työt veivät aluki pääkaupunkiseudulta käsin pitkin etelän ruotsinkielisiä rannikkoseutuja ja Ahvenanmaata. Myöhemmin koti siirtyi Vaasaan ja työkenttä Pohjanmaan osuuspankkeihin. Toimitusjohtajatehtävät Raahessa ja Kokkolassa toivat nopean kasvun vuosia, mutta myös vaikeita tervehdyttämispäätöksiä. Molemmat pankit jäivät vahvassa kunnossa seuraajille, mikä oli Aatto Ainalille kunnia-asia. Työtoverit ovat muistelleet Aatto Ainalia maanläheisenä ja humaanina johtajana. Asiat piti kuitenkin osata esittää tiiviisti, muuten toimitusjohtajan sormet alkoivat kärsimättömästi rummuttaa pöydänkantta.
Talouden ohella niin kulttuuri, urheilu kuin sivistys laajemminkin olivat Aatto Ainalille tärkeitä. Jo Raahen aikoina erilaiset järjestöt ja seurakunnan luottamustehtävät tulivat tutuiksi. Kokkolassa mukaan tulivat mm. kulttuurirahaston, Keski-Pohjanmaan kirjapainon, kamariorkesterin, Guardia Nuevan, maakuntakuoron, jääkiekko- ja jalkapalloseurojen, patsashankkeiden sekä kaksikielisyyden edistämisen tehtävät. Nimitykset Tervaporvariksi ja Vanhaksi Kalleksi olivat Aatto Ainalille tärkeitä luottamuksen osoituksia.
Kaiken keskiössä oli kuitenkin perhe. Ekonomiharjoittelun aikana Kokkolan Rikkihapolla kohdatusta iloisesta ja sosiaalisesta Pirkosta tuli ensisilmäyksellä elämää suurempi rakkaus. Avioliittoon syntyi viisi lasta. Lapsilleen Aatto Ainali oli aina luotettava ja läsnäoleva isä. Vuosien varrella väkimäärä Kokkolan keskustaan omin käsin rakennetun kodin joulupöydässä kasvoi lasten puolisoilla ja lastenlapsilla. Pöydän päässä istuva patriarkka nautti suuresti saadessaan koko perheen ympärilleen. Suurperheen yhteisillä matkoilla Ranskan ja Italian rannoilla Aatto Ainalin lempipuuhaa oli auringonlaskun jälkeen virittää yhteislauluksi Hopeinen Kuu, paikallisella kielellä tietenkin. Myös laaja Ainalin suku oli tärkeä, eikä pääsiäiskokkoa Rautiossa tai juhannusseuroja Kalajoella voinut jättää väliin.
VAIMONSA Pirkon kuolemasta vakavaan sairauteen vuonna 2007 Aatto Ainali ei tainnut ikinä päästä ylitse. Varsinkin viimeisinä vuosina terveys heikkeni. Lyhyt sairaus vei lopulta voimat 24.10.2023. Loppuvaiheessa Aatto Ainali halusi jäljelle jäävien tietävän, kuinka kiitollinen hän oli Taivaan Isälle saamastaan mielenkiintoisesta ja Hyvästä elämästä.
Kaisa-Leena ja Jussi Hiltunen
Kirjoittajat ovat Aatto Ainalin tytär ja vävy
