Säteilevä, urhea, loistava. Kirja-alan voimahahmo.
Sanat kertoivat kunnioituksesta, kun suru-uutinen saapui.
Leena Majander-Reenpää kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 24. tammikuuta 2025 Helsingissä. Hän oli syntynyt 15. marraskuuta 1956 Espoossa. Majander-Reenpään kuolemasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Majander-Reenpään poismeno kosketti monia. Tunnettu kulttuuripersoona ehti vuosikymmenten aikana vaikuttaa laajalti. Hän tunsi kirjat ja kirjailijat. Hänet tunnettiin.
Sosiaalisessa mediassa poismenoa surtiin monin viestein.
Kirjailija Eveliina Talvitie muisteli kauniisti Leena Majander-Reenpäätä Facebook-sivullaan. Yhteisiä kohtaamisia ja elettyä huumoria.
”Iso persoona, älykäs, tyylikäs, särmikäs ja ystävällinen, Talvitie tiivisti tuntojaan ja kiitti ilosta saatuaan tuntea hänet.
”Leena Majander-Reenpää oli muistelmiensa nimen mukaisesti kirjatyttö – kustantaja ja kirjallisuuden lähettiläs vailla vertaa. Älykäs, sivistynyt ja tehokas. Terävä, hauska ja rohkea. kirjoitti tunnettu ja palkittu kirjailija Juha Itkonen omalla Facebook-sivullaan.
Itkonen totesi suruviestissään kulttuurin menettäneen kustantajan ja kirjallisuuden lähettilään vailla vertaa.
Syksyllä 31. teoksensa julkaissut kirjailija Outi Pakkanen lähetti myös sydämen lämpöisen osanottonsa läheisille.
”Kustannusmaailman säteilevä kiintotähti, ikuinen Kirjatyttö”, kirjoitti sivullaan yli 50-vuotisen kirjailijauran tehnyt Pakkanen.
LEENA MAJANDER-REENPÄÄ oli lukija ja kirjallisuuden hellittämätön tukija jo nuoruudessa. Hän tiesi koululaisena haluavansa kustannusalalle ja sinne hänen haaveensa myös kantoivat.
Kirjatytöstä tuli vahva vaikuttaja, joka säilytti tyttönä löytäneen kosketuksensa kirjoihin. Hän kirjoitti merkittävästä urastaan muistelmateoksen Kirjatyttö (2021).
Hän tiivistää muistelmateoksessaan uraansa tyylilleen uskollisena suoraan ja hitusen ehkä huumoria hivellen: ”laskuharjoituksen jälkeen arvelen allekirjoittaneeni toistakymmentä tuhatta uuden kirjan kustannussopimusta ja moninkertaisen määrän sopimuksia uusituista laitoksista, pokkareista ja antologiateksteistä”.
”Ehkä viidenneksestä olen erityisen ylpeä, toista viidennestä häpeän ja loput lienevät ihan kelpo kirjoja”, Majander-Reenpää summasi.
Hyvästi Kirjatyttö.