Evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin osallistuneiden määrä väheni merkittävästi korona-aikana eli vuosina 2020, 2021 ja 2022. Tämä selviää Suomen evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen ylläpitämistä tilastoista. Totaalisesta romahduksesta ei voida kuitenkaan puhua, mutta määrissä oli joka tapauksessa yhteensä kymmenien tuhansien henkilöiden vähenemisestä kyse kaikkialla Suomessa.
Korona-aikana tilaisuuksiin sai viranomaismääräyksellä osallistua välillä kuusi, välillä 20 henkeä. Esimerkiksi vuonna 2021 hautajaisvieraiden määrä jäi 900 000:een.
Tilastoista selviää myös se, että hautajaistilaisuuksiin osallistuneiden määrä on palautunut kautta maan suunnilleen vuoden 2019 tasolle, kertoo asiantuntija Terhi Paananen kirkkohallituksesta.
Tilastodatasta voi tehdä myös karkean yleistyksen, että suurissa kaupungeissa hautajaisiin osallistuneiden määrissä on ollut lievä laskeva trendi pidemmän aikaa. Uutena ilmiönä on viime vuosina tullut tilaisuuksia, joissa ei ole saattoväkeä ollenkaan. Näitä saattaa olla isoissa kaupungeissa viikoittain.
Isoissa kaupungeissa on kuitenkin palattu koronaa edeltävään aikaan hautajaisvieraiden määrissä useimmissa hautaan siunaamisissa.
Maaseutukaupungeissa ja näin ollen yleensä maaseudulla hautajaisvieraiden määrät ovat pysyneet korona-aikaa lukuunottamatta ennallaan, keskimäärin vähintään kymmenissä ja enimmillään jopa yli sadassa osallistujassa.
”Korona-aikanahan osallistujamäärät viranomaisrajoitusten vuoksi olivat todella vähäiset: alle kaksikymmentä ja jopa alle kymmenen”, Terhi Paananen kertoo.
Paanasen mukaan tällä hetkellä on käynnissä kuitenkin murros, joka on johtanut siihen, että hautajaistilaisuuteen ei tule paikalle yhtäkään omaista eikä hautajaisseremoniaa järjestetä ollenkaan: ei kirkollista eikä sekulaaria eli uskonnosta irrallaan olevaa. Kyse ei ole vain pohjoismaisesta ilmiöstä vaan globaalista.
”Hautaan siunaamiseen liittyvä prosessi on selkeästi muuttumassa. Ja vieraiden määrä voi tosiaan vaihdella nollasta sataan. Kyse ei ole Suomessa maantieteellisestä ilmiöstä. Joskus ajatellaan, että pääkaupunkiseudulla ihmiset välittävät vähemmän omaisistaan, mutta tilastojen valossa tilanne ei näytä siltä. Tuorein esimerkkini on maaseudulta, jossa 95-vuotiaan henkilön siunaamiseen osallistui kymmenen henkeä, eikä muistotilaisuutta ollut. Osa porukasta meni kahville huoltoasemalle”, Paananen kertoo.
”Toinen esimerkkini on Tampereelta, missä sairaalan kappelissa on joka viikko hautaan siunaamisia, joihin ei osallistu yhtäkään omaista. Ei ole kyse vain pääkaupunkiseudusta, jota yleisesti pidetään maallistuneimpana”, Paananen jatkaa.
”Samoja tietoja kuulen myös muualta Suomesta niin maaseudulta kuin kaupungeista.”
Vuonna 2024 evankelis-luterilaisessa kirkossa oli lähes 50 000 hautaan siunaamista. Näihin osallistui 1,36 miljoonaa vierasta paikan päällä. Vertailukohdaksi edelliseen lukuun voi ottaa jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrän, joka oli vuonna 2024 3,1 miljoonaa.
Paikalla kirkossa jumalanpalveluksiin osallistuvien määrä on eniten seurattu, tärkein ja isoin evankelis-luterialaisessa kirkossa tilastoitava luku; toisena tulee sitten hautajaisiin osallistuvien määrä. Erilaisten verkkopalvelujen kuten virsikirja.fi:n käyttäjiä on kuitenkin vielä enemmän.
