Menin naimisiin entisen tyttöystävän nykyisen vaimoni kanssa reilut kolme ja puoli vuotta sitten. Oli syksyä ja sen mukaisesti satoi vettä ja räntää. Kun meidän hääpäivä tuli, oli pari astetta pakkasta ja kaunis aurinkoinen päivä Merijärvellä.
Kuin ihmeenkaupalla, sää oli meidän lahjoista parhaimpia läheistemme lisäksi.
KUN päivällä käveltiin kirkon ovista sisään ja näin ihmisjoukon ja papin, mietin edesmennyttä Toivo-pappaani ja sanoin mielessäni: ” Kiitos, että olet mukanani.”
Pappi lausui puheessaan monille mieleen jääneen lauseen: ”Tahdotko ottaa puolisoksesi, rakastaa häntä myötä ja vastoinkäymisissä ja kunnes kuolema teidät erottaa?” Vastasin, että tahdon.
Minua mietityttää monesti tuo lause: ”Kunnes kuolema teidät erottaa.” Pohdin, että tietääköhän rakkaus kuoleman eroa? Onko se vain meillä ihmisillä oleva kuoleman ja elämän erottelevan mielen tuotetta? Mielihän haluaa olla oikeassa, erotella tämän sinne ja tuon tuonne ja nähdä kuoleman tai rakkauden. Vakuutella, että niin on ja nyt on hyvä. Kuinka kauan kuolema on erottanut rakkauden?
OMASSA sielun maisemassani kuolema ei erota mitään muuta kuin mielen näkemän realistisuuden eli näkyvän maailman. Kuinka monesti onkaan käynyt omasta mielestä tympeästi, mutta onkin myöhemmin katsottuna ollutkin hyvä, että menikin niin. Ikään kuin meillä olisi kartta, mitä pitkin mennään täällä mailmassa.
Suuri kysymys oli ja vastaus tuli vaimoni kanssa vastatessamme tahdon – meidän elämä jatkui samanlaisena ennen ja jälkeen tahdon-sanaa. Se oli meille juhlan hetki ja ikään kuin sanoma, että tässä kohtaa ollaan nyt menossa ihmisten ilmoilla.
MEIDÄN rakkaus ei vaadi avioliittoa. Rakkaus ei vaadi mitään. Rakkaus antaa vaihtoehtoja.
Rakkauden tietä voi kulkea lukemattomalla tavalla. Rakkauden tiellä on mielenvapaus ja vapaa tahtomme. Rakkaus parantaa ja antaa anteeksi. Rakkaus on meidän ihmisten maailmassa toivoa antava voima. Se pystyy suunnittelemaan asioita ja tilanteita yli ihmisen ymmärryksen.
Siksi meidän on otettava rohkeutta vaativalla hetkellä rakkauden voiman askel. Kuinka monta askelta on jäänyt ottamatta vain siksi, että ihmismieli on ruvennut järkeilemään lopputulosta ja valinta on jäänyt sen vuoksi tekemättä?
Kun tekee rakkauden valinnan, sen tuntee juuri oikeaksi ja oikeaan aikaan tapahtuneeksi. Aina kun katsoo eteenpäin, näkyy toivoa.
Siksi meidän jalat osoittaa eteenpäin.
Kirjoittaja on elämällä kasvatettu maanviljelijä Merijärveltä