Yksin asunut ihminen kuolee kuukauden puolivälissä. Asunto jää tyhjäksi, mutta siellä ovat edelleen hänen huonekalunsa, vaatteensa, valokuvansa ja muut tavaransa.
Seuraavan kuukauden vuokrakin voi vielä erääntyä normaalisti.
Vuokrasopimus ei pääty siihen päivään, jolloin vuokralainen kuolee. Vastuu sopimuksen velvoitteista siirtyy kuolinpesälle. Niin kauan kuin vuokrasuhde jatkuu, myös vuokra on maksettava.
Vuokra-asunto on niitä vainajan asioita, joita ei yleensä kannata jättää odottamaan perunkirjoitusta.
JOS ASUNTOA EI ENÄÄ TARVITA, kuolinpesä voi irtisanoa vuokrasopimuksen. Poikkeuksellista on, että tämä koskee myös määräaikaista sopimusta.
Kuolinpesällä on vuokralaisen kuoleman jälkeen oikeus sanoa sopimus irti kuten toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus riippumatta siitä, kuinka pitkäksi ajaksi sopimus oli tehty tai mitä irtisanomisajan alkamisesta oli sovittu.
Lain mukainen vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Se alkaa sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on tehty.
Jos kuolinpesä esimerkiksi irtisanoo sopimuksen 20. syyskuuta, vuokrasuhde päättyy lain mukaisella irtisanomisajalla lokakuun lopussa.
Asunto voi olla jo tyhjä ihmisistä, mutta vuokra juoksee irtisanomisajan loppuun.
Kuolinpesän omaisuutta hallitsevat lähtökohtaisesti osakkaat yhdessä. Vainajan vuokrasopimuksen irtisanomiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset tai valtakirjat niiltä, jotka eivät itse allekirjoita.
Jos osakkaita on useita ja he asuvat eri puolilla Suomea, asiaan kannattaa siksi tarttua ajoissa.
LOKAKUUN ALUSSA lakiin tulee uusi sääntö, joka koskee tilannetta, jossa vainaja oli vuokrannut asunnon yksin eikä asunnossa asunut hänen kuollessaan laissa tarkoitettua perheenjäsentä.
Tällöin vuokrasuhde voi 1. lokakuuta lähtien päättyä ilman kuolinpesän tekemää irtisanomista.
Päättyminen ei kuitenkaan tapahdu heti.
Vuokrasuhde päättyy kahden kuukauden kuluttua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana vuokranantaja sai tiedon vuokralaisen kuolemasta.
Jos vuokranantaja saa tiedon kuolemasta esimerkiksi 10. lokakuuta, vuokrasuhde päättyy tämän säännön perusteella 31. joulukuuta.
Uutta sääntöä sovelletaan myös ennen 1. lokakuuta 2026 tehtyihin vuokrasopimuksiin.
Automaattinen päättyminen ei silti tarkoita, että kuolinpesän kannattaisi vain odottaa.
Kuolinpesällä säilyy oikeus irtisanoa sopimus itse. Jos pesä pystyy toimimaan nopeasti, oma irtisanominen voi päättää vuokrasuhteen automaattista päättymistä aikaisemmin. Kuolinpesä ja vuokranantaja voivat myös sopia vuokrasuhteen päättymisestä erikseen.
Uusi sääntö auttaa ennen kaikkea tilanteissa, joissa yksin asunnon vuokrannut vainaja kuolee eikä kuolinpesä ryhdy nopeasti päättämään vuokrasopimusta.
Vuokranantajalle tulee samalla velvollisuus pyrkiä ilmoittamaan kuolinpesälle tai jollekin sen osakkaista, milloin vuokrasuhde päättyy. Jos osakkaita ei tavoiteta, tiedonanto on toimitettava asuntoon.
Kuolinpesä voi myös haluta jatkaa vuokrasuhdetta. Tällöin siitä on ilmoitettava kirjallisesti vuokranantajalle ennen automaattista päättymistä. Vuokranantaja voi vastustaa jatkamista vain perustellusta syystä ja hänen on vietävä asia tuomioistuimen tutkittavaksi kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan.
JOS VAINAJA EI ASUNUT YKSIN, tilanne voi olla aivan toinen.
Jos vuokrasopimus oli vain kuolleen puolison nimissä, asunnossa asuvalla puolisolla voi silti olla lain nojalla oikeus jatkaa vuokrasuhdetta.
Vuokrasuhdetta voi jatkaa myös henkilö, joka oli vuokrannut asunnon yhdessä vainajan kanssa. Sama oikeus voi olla asunnossa asuneella perheeseen kuuluvalla lapsella sekä vainajan tai hänen puolisonsa vanhemmalla.
Jatkamisesta pitää ilmoittaa vuokranantajalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa vuokralaisen kuolemasta. Kun ilmoitus on tehty, kuolinpesän vastuu vuokrasopimuksen ehtojen täyttämisestä päättyy ja vastuu siirtyy vuokrasuhdetta jatkavalle.
Vuokranantaja voi vastustaa jatkamista vain perustellusta syystä, ja hänen on vietävä asia tuomioistuimen tutkittavaksi kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan.
VUOKRA-ASUNNON TAVARAT muodostavat oman käytännön ongelmansa.
Vuokrasopimuksen päättyminen ei tarkoita, että asunnossa olevista tavaroista tulisi vuokranantajan omaisuutta. Jäämistö kuuluu edelleen kuolinpesään.
Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä. Asunnon tyhjentämistä ei käytännössä tarvitse jättää odottamaan perunkirjoituspäivää, mutta tyhjentäminen ja omaisuuden jakaminen ovat eri asioita.
Arvokkaat esineet, asiakirjat ja muu perunkirjoituksessa huomioon otettava omaisuus on syytä säilyttää ja tarvittaessa dokumentoida. Tavaroita ei pitäisi alkaa jakaa osakkaiden kesken vain siksi, että vuokra-asunto pitää saada nopeasti tyhjäksi.
Lokakuussa voimaan tuleva laki selkeyttää myös tilannetta, jossa vainajan omaisuutta jää asuntoon vielä vuokrasuhteen päätyttyä.
Vuokranantaja saa tällöin siirtää vainajalle kuuluneeksi oletetun omaisuuden pois asunnosta. Tavallisen jäämistön kohdalla kyse ei kuitenkaan ole oikeudesta viedä tavaroita suoraan roskalavalle.
Vuokranantajan on huolehdittava omaisuudesta kuolinpesän lukuun, kunnes henkilö, jolla on oikeus ottaa pesän omaisuus haltuunsa tai jonka vastuulla sen hoitaminen on, ottaa tavarat vastaan. Jätteet vuokranantaja saa hävittää heti. Vuokranantaja vastaa vahingosta, jonka hän aiheuttaa omaisuudelle tahallisesti tai huolimattomuudellaan.
Omaisuuden siirtämisestä, asian selvittämisestä ja säilyttämisestä aiheutuneet tarpeelliset kulut maksetaan kuolinpesän varoista.
Laissa on lisäksi säännös hyvin poikkeuksellista tilannetta varten. Jos tuomioistuin ei saa määrättyä kuolinpesän omaisuudesta huolehtivaa toimitsijaa siksi, ettei kukaan suostu tehtävään, vaikka toimitsijan määräämisen muut edellytykset täyttyvät, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä asuntoon jääneen vainajan omaisuuden siirtymään vuokranantajalle.
Näin ei siis tapahdu automaattisesti vain sillä perusteella, ettei kukaan ole tullut tavaroita heti hakemaan.
AVAIMET ja loppusiivous on myös hoidettava.
Tavanomaisessa tilanteessa kuolinpesä tyhjentää asunnon, huolehtii loppusiivouksesta ja palauttaa avaimet vuokranantajalle vuokrasuhteen päättyessä. Kuolema ei muuta sitä, missä kunnossa vuokra-asunto normaalisti luovutetaan takaisin.
Avaimia kannattaa etsiä muualtakin kuin vainajan taskusta tai eteisen pöydältä. Niitä on voinut olla esimerkiksi omaisella, kotihoidolla tai muulla vainajaa auttaneella henkilöllä.
Jos kaikkia avaimia ei löydy, vuokranantajalle kannattaa kertoa siitä. Kadonneista avaimista ja mahdollisesta lukituksen uudelleensarjoittamisesta voi syntyä kustannuksia. Asunnosta ei sen sijaan voi periä korvausta normaalista asumisen aiheuttamasta kulumisesta.
VUOKRAVAKUUS kuuluu niin ikään selvitettäviin asioihin.
Kuolema ei tee vakuudesta vuokranantajan omaisuutta. Vakuus palautetaan sille, joka sen on asettanut, jos vuokranantajalla ei ole perustetta pidättää sitä. Jos vainaja itse oli maksanut rahavakuuden, palautettava summa kuuluu kuolinpesälle.
Vuokranantajalla voi olla oikeus pidättää vakuudesta esimerkiksi maksamatta jääneitä vuokria, korvattavia vahinkoja tai puutteellisesta loppusiivouksesta aiheutuneita kustannuksia. Normaali kuluminen ei ole peruste vakuuden pidättämiseen.
Lokakuun alussa myös vakuuden palauttamiseen tulee nykyistä täsmällisempi määräaika. Vakuus on palautettava tai vapautettava, tai sen pidättämisestä on annettava kirjallinen ilmoitus, viipymättä ja pääsääntöisesti viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä tai sitä myöhemmästä asunnon hallinnan luovuttamisesta.
Jos vakuutta pidätetään, ilmoituksesta pitää käydä ilmi saatavan peruste ja arvio sen määrästä. Tämä 14 päivän sääntö koskee myös ennen 1. lokakuuta 2026 tehtyjä vuokrasopimuksia.
KÄYTÄNNÖSSÄ ensimmäinen puhelu kannattaa siis usein tehdä vuokranantajalle. Samalla selviää, miten vuokranantaja haluaa irtisanomisilmoituksen ja tarvittavat kuolinpesän asiakirjat toimitettavan, milloin asunto voidaan tarkastaa ja miten avaimet palautetaan.
Vuokrasopimusta ei kannata olettaa päättyneeksi kuolinpäivään eikä asuntoa jättää kuukausiksi odottamaan muun kuolinpesän selvittämistä.
Lokakuun alussa voimaan tuleva laki helpottaa erityisesti tilanteita, joissa vainaja oli vuokrannut asunnon yksin eikä kuolinpesä saa sopimusta nopeasti päätettyä. Perusasia ei silti muutu.
Asunto voi jäädä kuoleman jälkeen hetkessä tyhjäksi, mutta vuokra ei lopu yhtä nopeasti.
