Kuulantyöntäjä ja voimamiesurheilun ammattilainen Jani Illikainen menehtyi 50-vuotiaana sairauskohtaukseen 23. heinäkuuta 2026 Kempeleessä. Hän oli syntynyt Pudasjärvellä 26. tammikuuta 1976.
1970-luvun puolivälissä syntyneistä kuulantyöntäjistä tuli korkeatasoinen ikäluokka lajinsa yleiseen sarjaan, mihin oli suurelta osin vaikuttamassa tiukka kilpailutilanne juniorisarjoista lähtien.
Jani voitti lajinsa Suomen mestaruudet 16-, 18- ja 22-vuotiaiden sarjoissa 1992, 1994 ja 1998. Juniorisarjojen SM-kilpailut tuottivat Karungin Kataja Tornion kuulantyöntäjälle myös kolme hopeaa. Lisäksi kiekko pysyi juniori-ikäisen Janin kädessä, siitä osoituksena 14-vuotiaiden SM-pronssi 1990.
Kalevan kisojen kuularingissä torniolainen nähtiin seitsemästi 1995-2002, niistä kuusi kertaa kahdeksan parhaan joukossa.
Sisäratojen juniorisarjojen SM-kilpailuista Jani keräsi seitsemän mitalisijoitusta, kirkkaimpana 22-vuotiaiden kulta 1998. SM-hallikisoissa hän oli kahdesti pronssikorokkeella, edellään 2001 Oulussa Timo Aaltonen ja Conny Karlsson, sekä 2003 Kuortaneella Tepa Reinikainen ja Arsi Harju.
Nuorten sarjojen maaotteluissa Illikainen kilpaili kolmesti, voittajana Norjan Fredrikstadissa 1996, sekä hopealla Tukholmassa ja Eurajoella 1994 ja 1998.
Ulkoratojen ennätyksensä 20.56 hän työnsi Torniossa 4.8.2001. Sisäradoilta ennätystulos 20.43 kirjattiin Haaparannassa 23.1.1999, samalla torniolaisesta tuli 20 metrin kerhon järjestysluvultaan 14. jäsen.
Suomen vahvin mies -voimamieskilpailun Illikainen voitti neljä kertaa peräkkäin, 2005-2008. Voimamiesurheilun entisen kattojärjestön IFSA:n Grand Prix -kilpailuissa hän oli 2004 hopealla Bulgariassa ja pronssilla Liettuassa. Jani piti pitkään hallussaan tukkipunnerruksen Suomen ennätystä, 175 kg.
”Perusluonteeltaan ujon, ison ja vahvan ulkokuoren alla oli kiltti, muista ihmisistä, erityisesti läheisistään ja heidän hyvinvoinnistaan välittävä mies. Isä ennätti kertomaan, kuinka hän oli katsonut ylpeänä ylöspäin poikaansa tämän tavasta toimia kanssaihmisten kanssa. Oman sosiaalisuutensa isä kertoi osin peittyneen ujon luonteen ja suuren, ehkä joskus pelottavankin kokonsa alle”, luonnehtii isäänsä poikansa Aleksi.
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SUL:n toimitusjohtaja
