Aamun valjetessa paljastui kaadettuja hautakiviä, viskeltyjä hautaristejä ja tuhottuja muistoesineitä. Tuhon jäljiltä löytyi yli sata kaadettua hautakiveä ja lukuisia muita ilkivallan jälkiä. Hautausmaalla riehujat aiheuttivat monille omaisille ylimääräistä surua ja mielipahaa hautojen tuhoamisesta. Hautausmaan rauha oli rikottu.
Kyseessä on vakava rikos. Hautausmaiden hautamuistomerkkeihin kajoaminen ja vandalisointi ei ole vain ilkivaltaa, vaan se katsotaan lain edessä myös hautarauhan rikkomiseksi. Rangaistuksena teosta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään vuosi. Rangaistus voidaan kuitenkin määrätä vain, jos tekijät saadaan kiinni. Kuten heidän toivoisi aina jäävän.
Hautausmaat on perinteisesti tunnettu elämän ja kuoleman kohtaamispaikkoina, joissa muistot elävät. Hautarauhaa on pidetty pyhänä ja koskemattomana. Hautojen häpäiseminen on nähty kautta aikojen poikkeuksellisen alhaisena tekona. Merkkinä siitä, ettei tekijä kunnioita edes kuolleiden viimeistä leposijaa.
Valitettavasti paha palasi. Joutsenon hautausmaalla kävi heinäkuussa useampana yönä ilkivallantekijöitä. Taas.
”MEILLÄ OLI pitkän aikaa täällä rauhallista ja toivoimme tällaisen toiminnan loppuneen, sitä suurempi suru tuli tämän aamun näkymän vuoksi”, kirjoitti Joutsenon hautausmaan työnjohtaja Liisa Tiimo seurakunnan Facebook-sivulla uusimman tuhotyön jälkeen.
Joutsenon hautausmaalla oli tehty ilkivaltaa vuosina 2023 ja 2024. Silloin hautarauhan rikkojat kaatoivat myös hautakiviä, roskasivat hautoja ja anastivat sekä rikkoivat haudoille tuotuja muistoesineitä. Valvontaa oli lisätty, mutta pahantekijät tulivat jälleen. Asia on poliisin selvittelyssä.
Hautarauhan rikkojien vuoksi haudoille aiheutettujen vahinkojen korjaaminen kesti useita päiviä. Tehtävää hidasti kaadettujen hautakivien ja muun tehdyn ilkeyden suuri määrä.
Keravan hautausmaalla vuosina 2004–2005 tehdyt iskut osoittavat, että tekijät voidaan myös saada vastuuseen. Kaksi 19-vuotiasta miestä tunnusti neljä iskua, joissa vahingoitettiin yhteensä noin 2 200 hautaa. He saivat kahdeksan kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset sekä maksettavakseen huomattavat korvaukset.
Miesten teoille ei löytynyt mitään järkevää tai puolusteltavaa tarkoitusta. Kyse oli järjettömästä tuhovimmasta. Keravan poliisi arvioi tuolloin, että tekojen saama julkisuus sai miehet jatkamaan vahingontekojen sarjaa.
OULUSSA viisi muslimien hautaa sotkettiin mustalla alustamassalla toukokuussa 2026. Kolme haudoista kuului Kalajoella kesällä 2025 hukkuneille nuorille. Poliisi tutkii tapausta vahingontekona ja hautarauhan rikkomisena.
Koska kaikki vahingoitetut haudat sijaitsivat muslimien hauta-alueella, teko herättää kysymyksen uskonnollisesta tai rasistisesta motiivista. Poliisi ei kuitenkaan ole julkisuudessa vahvistanut teon motiivia.
Mahdotonta on mennä hautarauhan rikkojien päiden sisälle synkkiä ajatuksia lukemaan, mutta mikään motiivi tai tunnetila ei anna minkäänlaista oikeutusta hautarauhan rikkomiselle.
Mikä on sitten laukaiseva tekijä tai viimeinen vihan kimmoke? Päihteet ja ajattelemattomuus? Huomion tavoittelu? Viha kirkkoa, yhteiskuntaa tai omaa elämää kohtaan?
Hautausmaalle tuhotyö mielessä menevän olisi hyvä pysähtyä viimeistään ennen portin avaamista. Hautakiveä kaataessa hän ei riko vain kiveä. Hän rikkoo omaisten muistoja ja yhteistä lupausta siitä, että vainaja saa levätä rauhassa.
Hautarauhan rikkominen näyttää hyökkäykseltä kuolleita vastaan, mutta sen syvin vahinko kohdistuu eläviin ja heidän yhteiseen käsitykseensä siitä, että edes yhden paikan pitäisi saada säilyä koskemattomana.
Hautausmaan.
Kirjoittaja on Ikuisuusmedian päätoimittaja.