Kuvanveistäjä Arvo Siikamäki oli tekemänsä kirjailija Toivo Pekkasen muistomerkin paljastustilaisuudessa Kotkan Kirkkopuistossa syyskuussa 1985. Muistomerkin nimi on Tahdon voima. Siikamäen rinnalla Kaarina Suonio ja Tellervo Koivisto. Kuva: OKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma / Museovirasto

Kuolinuutiset | Hautausmaille jäänyt kädenjälki – Muistomerkkejä veistänyt Arvo Siikamäki on kuollut

Tapani Postila
IKUISUUSMEDIA

Kuvanveistäjä Arvo Siikamäki kuoli 20. tammikuuta 2026 82-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden jälkeen. Hänet tunnetaan erityisesti lukuisista hautamuistomerkeistään ja monumenteistaan, jotka ovat vuosikymmenten ajan sanoittaneet hiljaisesti kuolemaa ja menetystä suomalaisilla hautausmailla.

Siikamäki oli syntynyt Saarijärvellä 21. toukokuuta 1943. Kuolemasta tiedotti Taidekeskus Salmela taiteilijan pojan välityksellä.

Arvo Siikamäki kuului suomalaisen kuvanveiston hiljaisiin mestareihin. Hänen veistoksissaan korostuivat pelkistetty muoto, ihmiskehon paino ja liikkeen tuntu sekä surumielinen, mutta lohdullinenkin pohjavire. Kuolema ei hänen taiteessaan ollut dramaattinen päätös, vaan osa elämän jatkumoa. Portti, lähde tai tyhjä tila, jonka äärellä katsoja pysähtyy.

Siikamäki aloitti taideopintonsa Helsingissä jo 17-vuotiaana ja nousi 1960-luvun lopulla keskeiseksi uudistajaksi suomalaisessa veistotaiteessa. 1970-luvun puolivälistä alkaen hänen ilmaisunsa muuttui klassisemmaksi. Hän työskenteli pronssin lisäksi marmorin ja graniitin parissa, usein ihmishahmoa tutkien.

Hautausmaat muodostuivat hänen tuotannossaan erityiseksi näyttämöksi. Siikamäen toteuttamia hautamuistomerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Tunnetuimpia ovat muun muassa Ikuisuuden lähteellä Kuopiossa (1990), Tyhjä hauta Kajaanissa (1999) ja Portti ikuisuuteen Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaalla (2001). Ne eivät korosta yksittäistä ihmistä, vaan muistamisen ja poissaolon yhteistä kokemusta.

Kirjailija Toivo Pekkasen muistomerkki Tahdon voima Kotkassa (1985) kuuluu hänen keskeisiin muistoteoksiinsa. Julkisista veistoksista laajasti tunnetaan Eduskuntatalon Keskustelu tulevaisuudesta (1981).

Siikamäki teki mittavan kansainvälisen uran ja osallistui muun muassa Pariisin biennaaliin (1967), São Paulon biennaaliin (1970) ja Middelheimin biennaaliin (1979). Hänen teoksiaan on kaikissa merkittävissä suomalaisissa taidemuseoissa ja kokoelmissa, kuten Ateneumissa, Sara Hildénin taidemuseossa ja Didrichsenin taidemuseossa.

Uransa aikana Siikamäki palkittiin useilla tunnustuksilla, joista merkittävin oli Pro Finlandia -mitali vuonna 2007.

Arvo Siikamäkeä jäävät kaipaamaan lapset, lapsenlapsi, läheiset sekä laaja taiteen ystävien joukko.

Jaa uutinen:

Luitko jo nämä?

Tilaa uutiskirje - Saat -50% Ikuisuusmedian tilaushinnasta!

Uuden vuoden kunniaksi tarjoamme kaikille uutiskirjeen tilaajille Ikuisuusmedian maksulliset sisällöt luettavaksi puoleen hintaan puolen vuoden ajan! Tilaa uutiskirje, niin saat sähköpostiisi viestin, josta löydät ohjeet tilauksen tekemiseen!

Huom! Uutiskirjeen tilaus ei sido sinua mihinkään, voit halutessasi tilata vain ilmaisen uutiskirjeen, joka ilmestyy sähköpostiisi kaksi kertaa kuukaudessa.

Mutta jos hyödynnät tarjouksemme nyt tammikuun aikana, pääset lukemaan kaikki Ikuisuusmedian maksulliset sisällöt puolen vuoden ajan.

Please wait...

Kiitos tilaamisesta!