Korkeushypyn EM-hopeamitalisti Reijo Vähälä menehtyi yllättäen 78-vuotiaana kotikaupungissaan Tampereella 27. syyskuuta 2024. Hän oli syntynyt Alajärven Paalijärvellä 7.3.1946.
Reijo innostui yleisurheilusta, erityisesti korkeushypystä monien muiden suurten ikäluokkien nuorukaisten tapaan. ”En mennyt treeneihin seurustelemaan. Sen minkä tein, tein niin tehokkaasti kuin mahdollista. Näin olen toiminut elämässä muutenkin”, muisteli Reijo Järviseudun 70-vuotishaastattelussaan kevättalvella 2016. Ensimmäiset SM-kilpailunsa ankkurilainen kävi nuorten sarjalaisena, 1964 Äänekoskelta ja 1965 Kuusankoskelta tuomisena olivat hopeamitalit Pertti Lantin takana. 1966 kotikentältä Alajärveltä tuli nuorten SM-kultaa, kun Kauhajoen Karhun Jorma Vesala jäi taakse.
Suomen ennätystä hän paransi kolme kertaa, ensin Turussa myöhään syksyllä 1968 tulokseen 213. Ikimuistoisessa Ateenan EM-finaalissa seuraavana syksynä 214:n ylitys tiesi vähintään viidettä sijaa ja seuraavasta korkeudesta 217 suoriutuminen toi yhden yleisurheiluhistorian arvokilpailujemme suurimmista yllätyksistä, hopeamitalin.
Kalevan kisojen korkeushyppypaikalla Reijo nähtiin 15 kertaa vuosina 1964-1976. Palkintokorokkeelta hän valtasi kunkin mitalisijoituksen kahdesti, kultaa 1966 ja 1970 Tampereelta ja Kouvolasta, hopeaa 1965 ja 1968 Jyväskylästä ja Varkaudesta, sekä pronssia 1969 ja 1971 Helsingistä ja Oulusta. Sisäratojen SM-kilpailuissa Vähälä oli mestari 1968 ja 1969 sekä hopeamitalisti 1965 ja 1967.
Ateenan hopeaa seuranneena talvena 1970 Reijo oli sisäratojen EM-kisoissa Itävallan Wienissä kymmenes, ja Helsingin EM-kisoissa 1971 hän jäi karsintaan. 1965-1971 Reijo Vähälä edusti Suomea yhteensä kahdessa nuorten ja 22:ssa yleisen sarjan maaottelussa päätyen niissä voittajaksi yhdeksän kertaa.
Kasvattajaseuraansa Alajärven Ankkureita Vähälä edusti vuoteen 1972, jonka jälkeen hän hyppäsi jäähdyttelyvuotensa Tampereen Pyrinnön kilpailupaidassa.
Jyväskylän Yliopistossa opiskellut matemaatikko teki 37-vuotisen työuran Aamulehdessä, jäädessään viettämään eläkepäiviään Tampereen Atalaan hänen ammattinimikkeensä oli atk-päällikkö.
1990-luvulla Reijo Vähälä löysi runoudesta intensiivisen harrastuksen. 2000-luvun aikana hän ennätti kirjauttamaan peräti 2477 runomatineaa esiintyen ympäri valtakuntaa kouluissa, seurakunnissa, kirjastoissa ja muissa tilaisuuksissa. Viitasaaren korkeuskarnevaaleilla Reijon aina kulloisellekin kuulijakunnalle räätälöimiä runotapahtumia kuultiin kahdesti.
”Valmistelimme Reijon kanssa Ankkureiden marraskuiseen 80-vuotisjuhlaan hänen palkintokokoelmansa näyttelyä, jossa Reijon tuli olla paikalle. Tuohon kokoelmaan kuuluu muun muassa Ankkureiden EM-hopeasta Reijolle lahjoittama kirjoituskone, jolla hän kirjoitti 1981 julkaistun muistelmateoksensa Elämäni hyppy. Suruksemme kunniavieraan mukana olo vaihtuu hiljaiseen hetkeen ja Reijon muiston kunnioittamiseen”, sanoo Ankkureiden puheenjohtaja Tapio Rajala.
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SUL:n toimitusjohtaja.
