Viime viikon lauantaina, 9.elokuuta 2025, suomalaisnäyttelijä Jarmo Koski (s. 2. heinäkuuta 1951) joutui ilkeämielisen valekuolinhuhun kohteeksi, kun Facebookissa levisi kuvamuokkaus hänen kuolemastaan. Koski kommentoi tilannetta Iltalehdelle “äärimmäisen pöyristyttäväksi” ja kritisoi ilmiötä jopa mahdollisena kunnianloukkauksena (yle.fi).
KOSKEN tapauksesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Myöhemmin Ilta-Sanomille antamassaan puhelinhaastattelussa Koski kommentoi ”paskamaista” tapausta seuraavasti:
”Olen puhelimessa enkä ole kuollut. On sikamaista, että tuollaista levitetään vielä rahan perässä. Se on moraalitonta ja pitäisi olla rikollista”, hän kommentoi valeuutista.
Koski on tullut tutuksi ennen kaikkea Salatut elämät -tv-sarjan Seppo Taalasmaana.
Suomessa valekuolinuutisten levittämiseen liittyviä tapauksia on viime vuosilta vain muutamia, mutta kansainvälisesti tapauksia on ollut useita. Varsin usein ne koskevat kansainvälisesti erittäin tunnettuja näyttelijöitä tai urheilijoita.
SYYSKUUSSA 2023 netissä levisi laajoja julkaisuja, joissa väitettiin, että näyttelijä-ja ohjaajalegenda Clint Eastwood olisi menehtynyt auto-onnettomuudessa. Valeuutisissa käytettiin erilaisia “R.I.P.”-grafiikoita ja muokattuja kuvia, jotka muistuttivat suurten kanavien tyyliä. Eastwoodin edustajat ja Snopes-sivusto kumosivat nopeasti huhun. Tuolloin kyseessä oli osa vuoden 2023 Hollywood-kuolemien huijausten aaltoa.
Valeuutisia levittäviä ilmiöitä yhdistävät klikkiotsikot ja feikkiuutissivustot, jotka havittelevat mainostuloja. Valekuolinuutisia välittävät myös some-julkaisut, joissa muokatut kuvat jäljittelevät aitoja muistokirjoituksia.
Linkit uutisiin voivat sisältää haittaohjelmia tai olla pelkkää huomionhakua. Tekoäly on tehnyt uskottavan valesisällön luomisesta entistä helpompaa.
Kosken ja Eastwoodin valekuolemat eivät ole vain yksittäistapauksia. Vuonna 2023 toimintaelokuvien tähti Sylvester Stallone julistettiin verkossa kuolleeksi kuvitteellisen auto-onnettomuuden seurauksena. Samana vuonna kerrottiin virheellisesti Bruce Willisin menehtyneen aivoinfarktiin kuvauspaikalla.
MYÖS näyttelijä Dwayne Johnsonin huhuttiin kuolleen kiipeilyonnettomuudessa. Valeuutisesta kerrottiin YouTube-videolla ja lavastettujen grafiikoiden kautta.
Vuonna 2022 maailmalla kiersi valheellinen väite, että Julia Roberts olisi joutunut henkirikoksen uhriksi kuvausmatkallaan. Vuonna 2021 sosiaalisessa mediassa levisi perätön uutinen Britney Spearsin itsemurhasta. Samana vuonna myös Kanye Westin väitettiin kuolleen ampumistapauksessa konsertissa. Vuosien 2016–2020 välillä Paul McCartneyn kuolemaa “todisteltiin” nettifoorumeilla salaperäisen sairauden seurauksena.
Mediakasvatuksen asiantuntija Riikka Kaukinen Helsingin yliopistolta korosti kolmisen vuotta sitten Ylen haastattelussa medialukutaidon merkitystä. Hyvän ja kriittisen medialukutaidon avulla voi jo (vale)uutisoinnin alkuvaiheessa erilaisista merkeistä päätellä, onko kyse aidosta uutisesta vai pahantahtoisesta vääristelystä:
”Nykyään erityisesti taito tunnistaa luotettava lähde ja osata pysähtyä hetkeksi – onko tämä liian hyvä ollakseen totta? – on entistäkin tärkeämpää”, Mediakasvatusseuran mediakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija Kaukinen sanoi Ylellä Hyvin sanottu -ohjelmasarjassa.
”Suomalaiset arvioivat oman medialukutaitonsa yleensä vähän paremmaksi kuin se on ja muiden huonommaksi. Kaikenikäiset tarvitsevat medialukutaitojen kehittämistä ja ylläpitämistä”, Kaukinen sanoi.
”Tärkeimpiä taitoja ovat esimerkiksi luotettavan lähteen tunnistaminen ja kyky käyttäytyä asiallisesti”, Kaukinen jatkoi.
VALEKUOLINUUTISEN levittäjä ei välttämättä ymmärrä, että uutisen levittäminen voi johtaa ”leivättömän pöydän” äärelle eli rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Kunnianloukkaus (rikoslaki 24): Jos valekuolinuutinen väittää perättömästi henkilöstä jotakin, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa hänen maineelleen tai kunnialleen.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (rikoslaki 24): Jos uutinen sisältää henkilön terveydentilaa, perhe-elämää tai muita arkaluonteisia tietoja koskevaa perätöntä sisältöä, se voi olla yksityiselämän loukkaus.
Vaaran aiheuttaminen (rikoslaki 21): Jos valeuutinen johtaa tilanteeseen, jossa henkilö tai hänen läheisensä joutuvat todelliseen hengen, terveyden tai turvallisuuden vaaraan (esim. paniikkireaktio, väkijoukon hallitsematon käyttäytyminen), tätä voitaisiin soveltaa.
Perätön vaarailmoitus (rikoslaki 34): Harvinaisempi soveltamistapa, mutta mahdollinen, jos valekuolema liittyy esimerkiksi lavastettuun onnettomuuteen tai rikokseen, ja viranomaiset joutuvat reagoimaan siihen.
Vahingonkorvauslaki (VKL 5:6): Uhrilla on oikeus vaatia korvausta henkisestä kärsimyksestä, jos kunnianloukkaus tai yksityiselämän loukkaus täyttyy rikoslain nojalla.
Suomessa tällaiset tapaukset tutkittaisiin yleensä kunnianloukkauksena ja/tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä. Salatut elämät -tähden Jarmo Kosken tapauksessa on viitattu juuri näihin rikoslain kohtiin mahdollisina rikosnimikkeinä.
Lähteet: snopes.com, enstarz.com, okmagazine.com, artetmetier.com (yle.fi, en.wikipedia.org), YLE, Finlex.
