Metsä ja suomalainen luonto ovat Seppo Vainiolle rauhoittumisen paikkoja – ja samalla osa hänen elämäntyötään. Pihtiputaalainen 75-vuotias Vainio on ollut 1990-luvulta lähtien aktiivinen toimija Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toiminnassa. Vuosikymmenten aikana hän teki yli sata matkaa Venäjälle etsimään talvi- ja jatkosodan taistelukentille jääneitä suomalaisia sotilaita. Jäänteitä löytyi usein syvältä metsien uumenista, ja niiden palauttaminen kotimaan multiin oli Vainiolle kunniatehtävä. Nyt etsintäretket ovat pysähtyneet sodan ja politiikan vuoksi, mutta Vainion mielessä on yhä yksi ajatus: ”Jos tilanne muuttuisi, voisin lähteä uudelleen.”
”Seppo!”, kuuluu terävä vastaus puhelimesta. Pihtiputaalainen Seppo Vainio, 75, vastaa puhelimeensa metsästä, joka on hänelle paikka rauhoittua, mutta on ollut myös elämäntyö puineen. Mutta nyt ei keskustella metsästä, vaan siitä, millainen rooli Vainiolla on ollut 1990-luvun puolesta välistä lähtien Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toiminnassa. Rooli on ollut tärkeä, kun Vainio kumppaneineen on etsinyt – ja löytänyt – sotavainajia taistelukentiltä Venäjältä – metsistäkin.
